Cesare Maldini
Cesare Maldini (5. helmikuuta 1932 Trieste – 3. huhtikuuta 2016 Milano) oli italialainen jalkapallovalmentaja ja pelaaja.
 Cesare Maldini vuonna 1969. | ||
| Henkilötiedot | ||
|---|---|---|
| Koko nimi | Cesare Maldini | |
| Syntymäaika | 5. helmikuuta 1932 | |
| Syntymäpaikka | Trieste, Italia | |
| Kuolinaika | 3. huhtikuuta 2016 (84 vuotta) | |
| Kuolinpaikka | Milano, Italia | |
| Seurat | ||
| Vuodet | Seura | O (M) |
| 1952–1954 1954–1966 1966–1967 |
 US Triestina AC Milan Torino FC
|
32 (0) 347 (3) 33 (0) |
| Maajoukkue | ||
| 1960–1963 |  Italia
|
14 (0) |
| Valmennusura | ||
| 1970–1972 1972–1974 1974–1976 1976–1977 1978–1980 1980–1986 1986–1996 1996–1998 2001 2002 |
AC Milan (apuv.) AC Milan US Foggia Ternana Calcio Parma FC Italia (apuv.) Italia U21 Italia AC Milan Paraguay
| |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | ||
Maldini oli yksi Italian parhaista puolustajista 1950–60-luvuilla. Hän edusti menestysvuosinaan AC Milania, jossa voitti Euroopan Cupin mestaruuden vuonna 1963. Valmentajana Maldini oli yksi italialaisen tiiviiseen puolustuspelaamiseen ja miesvartiointiin perustuvan catenaccio-pelitavan kehittäjistä. Myös hänen poikansa Paolo Maldini pelasi myöhemmin huipputason jalkapalloa.
Ura pelaajana
muokkaaMaldini aloitti peliuransa Triestinassa 1952 ja siirtyi 1954 AC Milaniin, jossa pelasi uransa kultaiset vuodet. Hän nousi 1950-luvulla joukkueen ehdottomien avainpelaajien joukkoon ja vuosikymmenten saatossa Maldinista tuli AC Milanin seuraikoni.[1] Maldini voitti Milanin paidassa neljä Italian mestaruutta. Pelaajauran kruunasi kausi 1962/63, jolloin Maldini toimi Milanin kapteenina seuran voittaessa historiansa ensimmäisen Euroopan Cupin mestaruuden.[2] Hän pelasi Milanissa 12 vuotta ja yli 300 liigaottelua, kunnes siirtyi vuonna 1966 Torinoon. Hän lopetti pelaajauransa seurassa vuonna 1967.[3]
Meriitit pelaajana
muokkaa- Euroopan Cup: 1963
- Italian mestaruus (4): 1955, 1957, 1959, 1962
- Latin Cup: 1956
Ura valmentajana
muokkaaPelaajauransa jälkeen Maldini toimi Nereo Roccon apuvalmentajana AC Milanissa. Roccon siirryttyä vuonna 1972 tekniseksi johtajaksi tuli Maldinista seuran päävalmentaja. Nuori valmentaja johdatti tiiviisti puolustaneen Milanin Coppa Italian ja Cup-voittajien Cupin mestariksi heti debyyttikaudellaan.[1] Hän sai potkut seurasta kauden 1973/74 lopulla.[4] Sittemmin Maldini valmensi US Foggiaa, Ternana Calciota ja Parmaa, jonka hän nosti Serie B:hen.
Vuonna 1980 Maldini siirtyi Italian jalkapallomaajoukkueen valmennustiimiin. Hän työskenteli Enzo Bearzotin apuvalmentajana kuusi vuotta ja oli mukana voittamassa maailmanmestaruutta 1982.[5] Vuonna 1986 hän siirtyi Italian alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueen päävalmentajaksi ja luotsasi nuoret kolmeen perättäiseen Euroopan mestaruuteen vuosina 1992, 1994 ja 1996.[6] Hän valmensi Italiaa myös olympiakisoissa 1992 ja 1996.
Menestys nuorten maajoukkueessa nosti Maldinin Italian jalkapallomaajoukkueen päävalmentajaksi vuonna 1996. Hän johdatti maan menestyksekkäästi MM-kisoihin 1998.[5] Italia pelasi Maldinin alaisuudessa catenaccion hengessä tiiviisti puolustaen. Puolustuksen johtohahmona oli hänen poikansa, joukkueen kapteeni Paolo Maldini. Italia eteni turnauksessa puolivälieriin saakka, kunnes hävisi maalittoman ottelun jälkeen rangaistuspotkukilpailussa kisaisännälle Ranskalle.[7] Maldini sai kisojen jälkeen kovaa kritiikkiä liian puolustusvoittoiseksi ja vanhanaikaiseksi haukutusta pelitavastaan. Hän erosi tehtävistään kisojen jälkeen.[8]
Maaliskuussa 2001 Maldini palasi AC Milanin päävalmentajaksi loppukauden ajaksi. Kausi oli kokonaisuutena kehno Milanin jäätyä Mestarien liigan ulkopuolelle. Yksittäisenä suurena voittona Maldini luotsasi Milanin 6–0-voittoon paikallisvastustaja Internazionalesta. Voitto on seuran suurin Milanon paikallisottelussa.[9]
Tammikuussa 2002 Maldinista tuli Paraguayn maajoukkuevalmentaja.[10] Paraguay oli jo aiemmin varmistanut paikkansa MM-kisoissa 2002. Maldinista tuli pestinsä myötä 70-vuotiaana vanhin MM-kisoissa valmentanut päävalmentaja. Ennätyksen rikkoi vasta Otto Rehhagel MM-kisoissa 2010.[11] Maldini luotsasi Paraguayn jatkoon alkulohkostaan, mutta turnaus päättyi pudotuspelien avauskierrokselle niukkaan tappioon Saksalle.[12]
Meriitit valmentajana
muokkaa- Cup-voittajien Cup: 1973
- Italian cup: 1973
- U21 Euroopan mestaruus (3): 1992, 1994, 1996
- MM-kilpailut
- Puolivälierät: 1998
- 2. kierros: 2002
Valmennusuran jälkeen
muokkaaMaldinin valmennusura loppui MM-kisoihin 2002, minkä jälkeen hän työskenteli AC Milanissa kykyjenetsijänä.[13] Hän työskenteli myös beIN SPORTS- ja Al Jazeera -kanavilla jalkapalloasiantuntijana. Maldini kuoli huhtikuun 2. ja 3. päivien välisenä yönä 2016 Milanossa 84-vuotiaana.[14]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Milan great Cesare Maldini dies aged 84 FourFourTwo. Viitattu 5.4.2016.
- ↑ Cesare Maldini, former Milan captain and Italy manager, dies aged 84 The Guardian. Viitattu 5.4.2016.
- ↑ Cesare MALDINI Cesarone. Viitattu 5.4.2016.
- ↑ FAREWELL TO A CLUB LEGENG AC Milan. Viitattu 5.4.2016.
- ↑ a b Capitolo II: Le scelte di Cesare (Arkistoitu – Internet Archive) Storie di Calcio. Viitattu 5.4.2016.
- ↑ Italy beats Spain: third European title for Cesare Maldini (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 5.4.2016.
- ↑ Francia avanti, ancora rigori stregati Storie di Calcio. Viitattu 5.4.2016.
- ↑ Test per la difesa a tre Spazio a Cossu e Maggio La Repubblica. Viitattu 5.4.2016.
- ↑ AC crush Inter in derby drubbing ESPN. Viitattu 5.4.2016.
- ↑ Maldini to Coach Paraguay in Cup The New York Times. Viitattu 5.4.2016.
- ↑ Maldini, dalla Coppa Campioni a c.t. del figlio: una carriera straordinaria La Gazzetta dello Sport. Viitattu 5.4.2016.
- ↑ Germany edge out Paraguay BBC. Viitattu 5.4.2016.
- ↑ Mondiali, Cesare Maldini: farò l'osservatore del Milan R.it. Viitattu 5.4.2016.
- ↑ Il calcio in lutto: è morto Cesare Maldini corrieredellosport.it. 3.4.2016. Corriere dello Sport. Viitattu 3.4.2016. (italiaksi)
| Edeltäjä: Nereo Rocco Alberto Zaccheroni |
AC Milanin päävalmentaja 1972–1974 3–6/2001 |
Seuraaja: Giovanni Trapattoni Fatih Terim |
| Edeltäjä: Azeglio Vicini |
Italian U21-maajoukkueen päävalmentaja 1986–1996 |
Seuraaja: Rossano Giampaglia |
| Edeltäjä: Arrigo Sacchi |
Italian jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja 1996–1998 |
Seuraaja: Dino Zoff |
| Edeltäjä: Victor Genés |
Paraguayn jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja 1–7/2002 |
Seuraaja: Aníbal Ruiz |
1 Toldo | 2 Bergomi | 3 P. Maldini | 4 Cannavaro | 5 Costacurta | 6 Nesta | 7 Pessotto | 8 Torricelli | 9 Albertini | 10 Del Piero | 11 D. Baggio | 12 Pagliuca | 13 Cois | 14 Di Biagio | 15 Di Livio | 16 Di Matteo | 17 Moriero | 18 R. Baggio | 19 Inzaghi | 20 Chiesa | 21 Vieri | 22 Buffon | Valmentaja C. Maldini
1 Chilavert | 2 Arce | 3 Sarabia | 4 Gamarra | 5 Ayala | 6 Struway | 7 Báez | 8 Alvarenga | 9 Santa Cruz | 10 Acuña | 11 Campos | 12 Villar | 13 Paredes | 14 Gavilán | 15 Bonet | 16 Morínigo | 17 Franco | 18 Cáceres | 19 Sanabria | 20 Cardozo | 21 Caniza | 22 Tavarelli | 23 Cuevas | Valmentaja Maldini