Ceriumkloridi

kemiallinen yhdiste

Ceriumkloridi (CeCl3) on cerium- ja kloridi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Ceriumkloridia käytetään metallisen ceriumin valmistamiseen ja katalyyttinä orgaanisessa kemiassa.

Ceriumkloridi
Tunnisteet
CAS-numero 7790-86-5
PubChem CID 161282 ja 24636
Ominaisuudet
Molekyylikaava CeCl3
Moolimassa 246,47 g/mol
Ulkomuoto Värittömiä hygroskooppisia kiteitä[1]
Sulamispiste 817 °C [2]
Kiehumispiste 1 727 °C[2]
Tiheys 3,97 g/cm3 [2]
Liukoisuus veteen Liukenee veteen ja alkoholiin[2]

Valmistus

muokkaa

Ceriumkloridia valmistetaan neutraloimalla ceriumkarbonaattia tai cerium(III)hydroksidia suolahapolla ja kiteytetään. Näin saatu ceriumkloridi on usein heptahydraattina CeCl3·7H2O. Kidevesi alkaa poistua lämmitettäessä yhdistettä noin 90 °C. Kokonaan vedettömäksi ceriumloridi muuttuu 230 °C[2]

Ce(OH)3 + 3HCl → CeCl3 + 3H2O
Ce2(CO3)2 + 6HCl → 2CeCl3 + 3H2O + 3CO2

Ceriumkloridia muodostuu myös cerium(IV)hydroksidin reagoidessa suolahapon kanssa.[1]

2Ce(OH)4 + 8HCl → 2CeCl3 + 3H2O + Cl2

Käyttö

muokkaa

Ceriumkloridia käytetään metallisen ceriumin ja ceriumyhdisteiden, kuten ceriumoksalaatin, valmistukseen.[2]

2CeCl3 + 3K2C2O4 → Ce2(C2O4)3 + 6KCl

Ceriumkloridia voidaan käyttää myös hehkusukissa.[2]

Niin sanotussa Luche-pelkistyksessä käytetään pelkistimen, kuten natriumborohydridin lisäksi ceriumkloridia. Tällöin α,β-tyydyttymätön yhdiste säilyttää rakenteessaan kaksoissidoksen, joka pelkistyisi yksinkertaiseksi sidokseksi ilman ceriumkloridia.[3] Esimerkissä pelkistetään karvonia, jolloin syntyy tyydyttymätön allyylinen alkoholi (tuote 1). Ilman ceriumkloridin käyttöä syntyisi tuotteiden 1 ja 2 seos.

 

Lähteet

muokkaa
  1. a b E.M.Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 523. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
  2. a b c d e f g Pradyot Patnaik: Handbook of inorganic chemicals, s. 201. McGraw-Hill Professional, 2002. ISBN 9780070494398 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.01.2010). (englanniksi)
  3. W. Carruthers: Some Modern Methods of Organic Synthesis, s. 473. Cambridge University Press, 1986. ISBN 9780521311175 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.1.2010). (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.