Carl Wilhelm Malm
Carl Wilhelm Malm (1. tammikuuta 1865 Novgorod – 7. lokakuuta 1930) oli suomalainen Venäjän armeijan ratsumestari ja Suomen armeijan eversti.
Malmin vanhemmat olivat eversti Carl Didrik Malm ja Amelie Wilhelmina Adelaide Brotherus. Hänen isoisänsä oli Suomen sodassa kunnostautunut everstiluutnantti Karl Wilhelm Malm[1]. Malm valmistui vuonna 1886 Haminan kadettikoulusta palvellen ensin aliluutnanttina Mikkelin tarkk’ampujapataljoonassa vuosina 1886-1889 sekä sen jälkeen 18. Severskin ratsuväkirykmentissä 1889-1890 sekä 20. Suomen rakuunarykmentissä Lappeenrannassa vuosina 1890-1901. Hänet oli ylennetty ratsumestariksi vuonna 1896. Vuoden 1901 jälkeen Malm luopui Venäjän armeijan palveluksesta toimien vuosina 1905–1906 Helsingin vt. poliisimestarina sekä sen jälkeen Suomen Pankin Pietarin konttorin kirjurina 1907–1908 ja Turun konttorissa 1908-1916.
Carl Malm liittyi sotilaskomitean sisäpiiriin marraskuussa 1917 ja sai sotilaskomitean toimeksiannon pyytää Venäjän armeijassa suomalaista kenraaliluutnantti Claes Charpentieriä sotilaskomitean puheenjohtajaksi. Omaksi tehtäväkseen ratsumestari Malmille sotilaskomitea määräsi Pohjois-Savon suojeluskuntapiirin johdon pääpaikkanaan Kuopio. Siellä Malm alkoi organisoida aliupseerikoulutusta johtamilleen suojeluskuntajoukoille.[2]
Malm siirtyi Suomen sisällissodassa valkoisten joukkoihin majurin arvoisena johtaen Pohjois-Savon ja Kainuun suojeluskuntapiirien joukkoja Kuopion ja Varkauden valtauksessa helmikuussa 1918. Sen jälkeen hän siirtyi everstiluutnantiksi ylennettynä johtamaan Vienan retken Uhtualle suuntautunutta 370 miehen vapaajoukkoa, joka ylitti 21. maaliskuuta itärajan Suomussalmen kohdalla. Uhtuan lähes välittömän valtauksen jälkeen suuntana osastolla oli katkaista Muurmannin rata Vienan Kemin kohdalta. Lähinnä suomalaisista punaisista koottu vastapuolen joukko-osasto torjui valtauksen Usmanan taistelussa 9. huhtikuuta, ja rintama vakintui Uhtuan kohdalle aina syksyyn 1918 asti. Malmin sairastuttua heinäkuussa 1918 tilalle vapaajoukon johtajaksi astui jääkärikapteeni Toivo Kuisma. Malm ylennettiin vielä vuoden 1918 aikana everstiksi. Hän erosi armeijan palveluksesta seuraavana vuonna eli 1919, mutta toimi vielä sotaministeriön erityistehtävissä 1919-1920. [3]
Malm toimi siviilissä Turussa kunnallisraatimiehenä vuosina 1916-1930 ja Turun elinkorkolaitoksen kamreerina lopun elämäänsä eli vuoteen 1930 asti. Malm oli naimisissa vuodesta 1894 Gundel Tekla Maria Vaseniuksen kanssa. Heidän pojastaan Carl Pehr Håkan Malmista (s. 1906) tuli kirurgiaan ja ortopediaan erikoistunut lääkäri.[4]
Lähteet muokkaa
- Kuka kukin oli: M
- Uhtua info - "Uhtuan suunnan" pikahistoria
- Harjula, Mirko: Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914-1922. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-916-6.
- Korpisaari, Harri: Itsenäisen Suomen puolesta - Sotilaskomitea 1915-1918. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009. ISBN 978-952-222-144-56.
Viitteet muokkaa
- ↑ Veli-Matti Autio: Malm (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Korpisaari 2009, sivut 72, 306-308
- ↑ Harjula 2007, sivu 308
- ↑ Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 382-383. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
Aiheesta muualla muokkaa
- Suunnitelma, joka ei toteutunut, Hakkapeliitta, 11.11.1930, nro 46, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot