Avaa päävalikko

Carl Wilhelm Fontell (16. tammikuuta 1794 Raippaluoto2. syyskuuta 1862 Pietarsaari) oli Pietarsaaren piirilääkäri. Fontellin vanhemmat olivat kappalainen Sven Abraham Fontell (1756–1819) ja Anna Katarina Hultman (-1844). Hän opiskeli aluksi ylioppilaaksi Turussa, sitten muun muassa P. Afzeliuksen johdolla Uppsalassa, jonka suomalaisen osakunnan kuraattori painosti hänet väistymään 1818 käydyn valtataistelun seurauksena Adolf Ivar Arwidssonin tieltä. Turkuun palattuaan Fontellista tuli lääketieteen lisensiaatti 1822. Hän väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1832 aiheesta Om neuralgierne i allmänhet. Kristiinankaupungin lääkärinä Fontell toimi 1832–1839 ja sitten 1832–1839 Pietarsaaren kaupunginlääkärinä ja piirilääkärinä (vuodesta 1857 Kokkolan piirin). Erityisesti viimeksi mainitussa tehtävässä Fontell tuli tunnetuksi ja arvostetuksi. Hän teki pitkiä matkoja syrjäseudulle, mutta hänen luokseen tuli potilaita kaikkialta Suomesta ja Venäjältäkin. Asessorin arvonimi Fontellille myönnettiin 1841. Fontell erosi virastaan vasta vuosi ennen kuolemaansa 1861.[1]

Fontellin puoliso vuodesta 1829 oli Kristina Sofia Lovisa Barck (k. 1888). He saivat lapset Carolina, Sven Wilhelm ja Maria Fontell.

Hänen haudallaan esitettiin 11.9.1862 Zacharias Topeliuksen kirjoittama ja ylioppilaitten esittämä laulu, joka koostuu kolmesta lyhyestä säkeestä ja jonka sisältö on kaunis hyvästijättö paljon töitä tehneelle rakastetulle lääkärille.

LähteetMuokkaa

  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 202.
  • Zacharias Topelius: Sånger II / 202 (1904 -05), 1862.

ViitteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa