Carl Carlsson Rennerfelt

ruotsalainen everstiluutnantti

Carl Carlsson Rennerfelt (1620 Immola, Nummi1696 Immola, Nummi) oli Ruotsin valtakunnan aikaan Suomen alueella palvellut everstiluutnantti. Rennerfelt tunnettiin alun perin nimellä Remainen, kunnes Kuningatar Kristiina aateloi Rennerfeltin vuonna 1652 palkintona sotasaavutuksistaan.[1][2][3]

Carl Carlsson Rennerfelt
Henkilötiedot
Syntynyt1620
Immola, Nummi, Uusimaa
Kuollut1696
Immola, Nummi, Uusimaa
Kansalaisuus  Ruotsi
Ammatti everstiluutnantti
Puoliso 1. Hebla Munck af Sommarnäs, 2. Anna Ekestubbe, 3. Katarina Elisabet Schmiedefelt
Lapset Kapteeni Joakim Rennerfelt
Vanhemmat Luutnantti Kaarle Simonpoika Remanen

Rennerfelt omisti Nummella nykyisen Lohjan alueella sijaitsevan Immolan eli Yli-Immolan tilan, joka toimi Uudenmaan Rakuunarykmentin ratsutilana numero 32.[1]

ElämäkertaMuokkaa

Carl Carlsson Remainen syntyi Immolan tilalla Nummella vuonna 1620. Remainen aateloitiin nimellä Rennerfelt vuonna 1652. Rennerfelt oli naimisissa kolme kertaa. Ensimmäinen puoliso oli Someron Hirsjärven kartanon tytär Hebla Munck af Sommarnäs. Pari avioitui 1647, mutta avioliitto päättyi Munck af Sommarnäsin kuoltua 1649. Toisiin naimisiin Rennerfelt meni vuonna 1653 Vihdin Olkkalan kartanon tyttären Anna Ekestubben kanssa. Tämä avioliitto päättyi Ekestubben kuoltua vuonna 1669. Kolmas avioliitto solmittiin Rennerfeltin ja Karjalohjan Luskalan tyttären Katarina Elisabet Schmiedefeltin kanssa. Schmiedefelt kuoli 1693.[3][1]

Rennerfelt kohosi furiiriksi vuonna 1641 ja hän otti osaa Breitenfeldin toiseen taisteluun Saksassa vuonna 1642. Tanskan sodassa vuonna 1643 Rennerfelt toimi majoitusmestarina. Vuonna 1677 Rennerfelt kohosi everstiluutnantiksi. C. C. Rennerfelt omisti Nummella Immolan eli Yli-Immolan tilan ja tämän lisäksi hänen omistuksiin kuului myös Vihdissä Kivelän ja Vanhalan tilat, sekä avioliiton kautta Someron Harjun kartano. Vuonna 1666 Rennerfelt palkittiin uskollisesta palveluksestaan läänityksellä, joka käsitti kaksi tilaa Nousiaisissa ja kaksi tilaa Lohjalla.[1]

Rennerfelt lahjoitti Nummen vanhaan kirkkoon kattokruunun vuonna 1650 ja saarnastuolin vuonna 1660. Nämä esineet ovat sittemmin siirretty vuonna 1822 valmistuneeseen Nummen kivikirkkoon.[1]

Rennerfelt suvun sukuhauta sijaitsi Lohjan Pyhän Laurin kirkon lattian alla. Paikalla on vielä nähtävissä Immolan Rennerfeltien hautakivi alttarin eteläpuolella.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Leo Dammert, Pekka Keinänen: ”8. Immola”, Nummen maatilojen historia, s. 138. Leo Dammert, 2021. ISBN 978-952-69589-0-3.
  2. Rennerfelt nr 572 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 20.6.2021.
  3. a b Jully Ramsay: 336 (Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden) runeberg.org. 1909. Viitattu 20.6.2021. (ruotsiksi)