Avaa päävalikko

Cajander

Wikimedia-täsmennyssivu

Cajander (myös muodossa Kajander) on usean suomalaisen suvun nimi, joista osa on jo sammunut. Tunnetuin Cajander-suku on Varsinais-Suomen Askaisista lähtöisin oleva lukkarisuku, josta tuli 1900-luvulla useita tiedemiehiä ja vaikutusvaltaisia hallintomiehiä.

Askaisten Cajander-sukuMuokkaa

Tunnetuimman Cajander-suvun kantaisä oli Askaisista lähtöisin ollut korpraali Erik Carström (1748–1826), jonka poika Karl (1778–1835) otti Turun triviaalikouluun mennessään uuden sukunimen Cajander. Nimi oli mahdollisesti johdettu hänen kotikylänsä Askaisten Kainun nimestä. Karlista ja viidestä hänen pojastaan tuli lukkareita. Näistä yhden poika oli lyseonrehtori K. A. Cajander, jonka jälkeläisiä suvun myöhemmät tunnetut jäsenet ovat. Vuonna 1935 A. K. Cajanderin ja Eino Cajanderin lapset suomensivat sukunimensä Kalelaksi, sillä K. A. Cajanderin Gallén-sukuinen äidinisä oli omistanut sen nimisen tilan Lemussa.[1]

JäseniäMuokkaa

  • Karl Alexander Cajander (1848–1911), suomalainen rehtori ja kotiseutuhistorioitsija
  • Aimo Kaarlo Cajander (1879–1943), metsäntutkija ja Suomen pääministeri, K. A. Cajanderin poika
  • Eino Cajander (1882–1928), maanviljelystalouden dosentti, K. A. Cajanderin poika
  • Aarno Kalela, vuoteen 1935 Cajander (1908–1977), kasvitieteilijä, professori, A. K. Cajanderin poika
  • Olavi Kalela, vuoteen 1935 Cajander (1908–1974), eläintieteen professori, Eino Cajanderin poika
  • Erkki Kalela, vuoteen 1935 Cajander (1909–1964), metsänhoitaja, metsäntutkimuslaitoksen johtaja, A. K. Cajanderin poika
  • Jorma Kalela (s. 1940), poliittisen historian professori, Aarno Kalelan poika
  • Jaakko Kalela (s. 1944), tasavallan presidentin kansliapäällikkö ja suurlähettiläs, Aarno Kalelan poika

[1]

Muut Cajander-suvutMuokkaa

Kristian Kajander, myöhemmin Cajander (ylioppilas 13.3.1699) toimi Parikkalan kirkkoherrana vuodesta 1724.[2] Hänen poikansa Kristian Cajander nuorempi toimi samassa virassa[3] Rantasalmen kihlakunnan kruununvouti Zachris Cajanderin esitti vuonna 1840 kirjeessään keisari Aleksanteri I:lle ensi kertaa Punkaharjun suojelua.[4]

JäseniäMuokkaa

Muita Cajander-nimiäMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa