Avaa päävalikko
Burkhan Khaldun mount3.jpg

Burhan Haldun on vuori Mongoliassa, Hentiin provinssissa.

Perimätiedon mukaan Tšingis-kaani on haudattu Burhan Haldunin huipulle.[1]

Vuori ympäristöineen on Unescon maailmanperintökohde vuodesta 2015.[2]

MaantiedeMuokkaa

Burhan Haldun sijaitsee Hentiin vuoristossa Aasian arojen ja Siperian taigan rajalla. Vuoristo on vedenjakaja Jäämeren ja Tyynen valtameren välillä. Vuoristosta sulava lumi valuu sekä pohjoiseen että etelään laskeviin jokiin. Vuoren rinteillä on ylhäällä havumetsää, alempana vuoristoaroa, kun taas laaksot ovat soistuneita niittyjä, joita halkoavat joet.[2] Metsän aluskasvillisuutena tavataan vuorenkilpiä ja puolukkaa, aroilla kasvaa heiniä ja saroja. Alueen viidentoista erittäin harvinaisen kasvilajin joukossa on kolme alppiruusulajia. Siellä on tavattu 253 lintulajia. Erittäin harvinaisia eläinlajeja ovat myskihirvi, hirvi, lumikurki, kiljukotka, aromerikotka, silmälasikurki, munkkikurki ja amurinsampi.[3]

Vuoren korkeus merenpinnasta on 2362 metriä, ja se on puolikuun muotoinen. Maailmanperintökohteeseen kuuluvan, vuorta ympäröivän suojelualueen pinta-ala on 444 000 hehtaaria.[3]

Kulttuurillinen merkitysMuokkaa

Burhan Haldun liittyy Tšingis-kaaniin hänen mahdollisena hautapaikkanaan, mutta myös laajemmin alueena, johon hän Mongolien salainen historia -teoksen mukaan perusti Mongolivaltakunnan vuonna 1206. Ennen buddhalaisuuden yleistymistä alueen paimentolaiset palvoivat vuoria, ja Tšingis nimesi tämän perinteen pohjalta neljä pyhää vuorta, joista yksi oli Burhan Haldun.[2][4]

Tarinan mukaan Tšingis-kaani oli toivonut tulevansa haudatuksi salaiseen paikkaan. Häntä saattoi viimeiselle matkalleen armeija, joka tappoi kaikki vastaantulijat ettei sen reitti jäisi kenenkään muistiin. Haudan yli juoksutettiin tuhat hevosta, jotta kaikki jäljet kaivuutöistä peittyisivät.[1]

Kerrotaan että haudan vartiointi on uskottu 50 suvulle, jotka edelleen ohjaavat harhaan sitä etsivät tutkimusmatkailijat.[5]

Suojelualueelta on löydetty kaikkiaan yli kolmetuhatta arkeologista kohdetta, joista 1700 on pronssikaudelta ja 550 mongolien ajalta. Siellä on sekä shamanismiin että buddhalaisuuteen liittyviä pyhiä paikkoja, joista osaan on rakennettu ovoo, kivistä koottu kummelia muistuttava alttari.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b Erin Craig: Why Genghis Khan's tomb can't be found BBC. 2017. Viitattu 22.11.2018.
  2. a b c Great Burkhan Khaldun Mountain and its surrounding sacred landscape Unesco. Viitattu 22.11.2018.
  3. a b c Nomination unesco. Viitattu 22.11.2018.
  4. Robin Ackroyd: The Burial Place of Genghis Khan Royal Society for Asian Affairs and the Asian Affairs Journal Weblog. 2016. Viitattu 22.11.2018.
  5. Stories of Burkhan Khaldun Discover Mongolia. 2015. Viitattu 22.11.2018.