Wikipedia

Buddhalaisuus Suomessa

Buddhalaisuus on Suomessa harjoitettava vähemmistöuskonto. Uskonnolla on arviolta alle 10 000 harjoittajaa, mutta määrä on kasvussa.

Suomen Vietnamilaisten Buddhalaisuus Yhdyskunnan temppeli Vantaalla

Maailman pohjoisin stupa, joka on myös Suomen ainoa, sijaitsee Siikaisissa.[1] Nykyinen dalai-lama, Tenzin Gyatso, vieraili Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1988. Yhteensä vierailuita on tehty yhteensä viisi, viimeisin vuonna 2011.[2].

Historia muokkaa

Kulttuurikontakteja buddhalaisiin on todennäköisesti ollut jo viikinkiajalta koko Skandinavian alueella, josta kielivät mm. Tukholman lähiseuduilta löytynyt pronssinen Buddhan patsas, joka ajoittuu 600-luvulle. 1700–1800 -luvuilla Karjalan kannakselle saapuneet kalmukit olivat uskonnoltaan buddhalaisia. Autonomian aikana tähän uskontoon viitattiin kuitenkin "pakanuutena" tai kirkonkirjoissa "kalmukinuskona".[3].

1800-luvulla buddhalaisuutta alettiin tutkia Suomessa osana uskontotiedettä ja kulttuurintutkimusta. Ensimmäinen suomalainen buddhalaisuudesta kertova kirja oli Carl Robert Sederholmin kirjoittama, vuonna 1886 julkaistu Buddha den upplyste och hans lära. Kiinnostusta buddhalaisuuteen isoissa kaupungeissa ajoi Teosofinen Seura ja näissä piireissä Suomessa levisi etupäässä theravada-suuntaus.[3].

Esimerkiksi Mannerheim vieraili Tiibetissä ja tapasi Thubten Gyatson, 13. dala-laman, vuonna 1908. Hän oli vain kolmas eurooppalainen, jolle oli suotu audienssi dalai-laman kanssa. Mannerheim sai tuolloin dalai-lamalta valkoisen kuvioidun hatakin, tiibetiläisen liinan, joka oli määrä viedä lahjaksi Venäjän keisari Nikolai II:lle.[4].

Itsenäisyyden aika muokkaa

Buddhalaiset alkoivat järjestäytyä jatkosodan jälkeen ja ensimmäinen buddhalainen järjestö, Buddhismin Ystävät – Buddhismens Vänner ry (nykyään nimellä Bodhidharma ry), perustettiin vuonna 1947. Yhdistyksen perustamiseen vaikuttivat mm. Yrjö Kallisen Zen – idän sanoma valaistuksesta -kirjan julkaisu vuonna 1944 sekä Intian suurlähettiläänä toimineen Hugo Valvanneen tekemät Dhammapadan käännökset vuonna 1953. Toiminta oli lähes pysähtynyttä 1980-luvun alkupäässä, mutta se lähti uuteen nousuun vuodesta 1985 lähtien.[5].

Tiibetinbuddhalaisuus sai jalansijaa Suomessa, siinä missä muissakin länsimaissa, tiibetiläisten pakolaisten mukana sekä alueen miehityksen vuoksi.[6]

Buddhalaisuus nykyajan Suomessa muokkaa

Suomen buddhalaiset ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, joka koostuu niin maahanmuuttajataustaisista kuin kantaväestöstäkin. Varsinkin vietnamilaiset ja thaimaalaiset ovat suuria buddhalaisia ryhmiä Suomessa. Kantaväestön kohdalla esim. positiiviset asenteet buddhalaisuutta ja sen oppeja kohtaan ovat lisänneet kiinnostusta uskontoa kohtaan. Kantaväestön kohdalla on myös huomioitava, että monet mieltävät itsensä buddhalaisiksi, mutta eivät esim. osallistu säännöllisesti minkään buddhalaisen järjestön toimintaan.[3].

Uskontoa harjoittaa arviolta Suomessa arviolta alle 10 000 henkilö (vuonna 2015).[7] Buddhalaisuuden kasvu poikkeaa muiden uskontojen kohdalla siitä, että monet buddhalaiset eivät kuulu uskontokuntiin, joten on vaikea sanoa, käännytäänkö vai synnytäänkö uskontoon Suomessa enemmän. Lisäksi kaikki buddhalaiset yhdistykset eivät ole rekisteröityneet uskonnollisiksi yhdyskunniksi. Esimerkiksi vuonna 2017 rekisteröitiin vain yksi uusi buddhalainen uskonnollinen yhdyskunta Kajaanissa.[8]. Vuonna 2009 perustettu Suomen Buddhalainen Unioni pyrkii toimimaan kattojärjestönä yksittäisille suomalaisille järjestöille. Erilaisia buddhalaisia ryhmittymiä, joista kaikki eivät ole rekisteröityneitä yhdistyksiä, Suomessa noin 40.[9]. Unioni on myös laatinut vuoden 2016 opetussuunnitelmaan sopivat, ja opetusministeriön tarkastamat, buddhalaisen uskonnonopetuksen perusteet sekä peruskouluun että lukioon.[10]

Munkkeja ja nunnia on Suomessa hyvin vähän. Tunnettuja ovat munkki Tae Hye sunim ja nunna Ani Sherab.[11][12] Vuosina 2009–2013 Santeri Ahola toimi buddhalaisena munkkina Thaimaassa ja hänen kokemuksiaan käsiteltiin mediassa tämän lähdettyä luostarista.[13][14].

Eri maahanmuuttajataustaisilla yhteisöllä on omat temppelinsä, jotka toimivat yleensä myös luostarina. Niiden toimintaa rahoitetaan jäsenmaksuilla ja yksityisten henkilöiden lahjoituksilla. Esimerkiksi Kuopion Karttulan Syvänniemen kylällä sijaitsee burmalais-suomalaisen yhteisön Ratanasukhan luostari. Suomen ensimmäinen buddhalainen temppeli Suomen vietnamilaisten buddhalaisten yhdyskunnan Liên Tâm -luostari on rakennettu Turun Moisioon.[15][16][17]. Valtakunnallisilla järjestöillä, kuten esim. Suomen Timanttipolku-buddhalaiset, ylläpitää seitsemää keskusta ympäri maata.[18]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Taidekeskus 2019. samje.fi. Viitattu 2.12.2020.
  2. ↑ Pelli, Petja: Viides Suomen-vierailu Helsingin Sanomat. 9.8.2011. Viitattu 2.12.2020.
  3. ↑ a b c Husgafvel, Ville & Härkönen, Mitra: ”Buddhalaisuus Suomessa”, Monien uskontojen ja katsomusten Suomi, s. 170–182. Kirkon tutkimuskeskus, 2017. Teoksen verkkoversio (PDF).
  4. ↑ Mannerheim tapasi Dalai-laman Kaleva.fi. Viitattu 2.12.2020.
  5. ↑ Yhdistys täytti v. 2017 70 vuotta 21.2.2017. Bodhidharma. Viitattu 2.12.2020.
  6. ↑ Tiibetin buddhalaisuuden tulo Suomeen (PDF) 2019. Tampereen yliopisto. Viitattu 2.12.2020.
  7. ↑ Tutkimus: Suomessa muslimien määrä lähes viisinkertaistuu Yle Uutiset. Viitattu 2.12.2020.
  8. ↑ Pyhäranta, Tuija: Buddhalaiset yhdyskunnat kasvavat ja Jehovan todistajat menettävät jäseniä Suomessa, kertoo tilasto Kotimaa24. 14.4.2017. Viitattu 2.12.2020.
  9. ↑ Suomen Buddhalainen Unioni SBU 2020. sbu.fi. Viitattu 2.12.2020.
  10. ↑ Buddhalaisuus koulujen opetusohjelmassa 2020. sbu.fi. Viitattu 2.12.2020.
  11. ↑ Hengellinen ohjaaja 2018. Bodhidharma. Viitattu 2.12.2020.
  12. ↑ Kagyu Samye Dzong Finland - Opettajat samye.fi. Viitattu 2.12.2020.
  13. ↑ Ennen buddhalaisena munkkina, nyt Tinderin pyörteissä – mitä tapahtui, kun Santeri riisui munkin kaavun? Seura.fi. 22.8.2015. Viitattu 2.12.2020.
  14. ↑ Tienviittoja: Ex-munkki Santeri Ahola | Audio Arenan arenan.yle.fi. Viitattu 2.12.2020. (ruotsiksi)
  15. ↑ Kuopiolaiselle maaseutukylälle perustetaan vuosien uurastuksen jälkeen buddhalainen luostari Savon Sanomat, savonsanomat.fi. 10.7.2019. Viitattu 1.11.2019.
  16. ↑ Pekka Niiranen: Burmalaiset keräsivät vuosikausia rahaa buddhalaisluostarin perustamiseksi Savoon – munkki Ven Pannasami: "Me tavoittelemme myös suomalaisia" Yleisradio, yle.fi. 20.7.2019. Viitattu 1.11.2019.
  17. ↑ Burmalaiset keräsivät vuosikausia rahaa buddhalaisluostarin perustamiseksi Savoon – munkki Ven Pannasami: "Me tavoittelemme myös suomalaisia" Yle Uutiset. Viitattu 2.12.2020.
  18. ↑ Diamond Way Buddhism Finland buddhalaisuus.fi. Viitattu 2.12.2020.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Cairns, Johannes & Härkönen, Mitra: Buddhalaisuus Suomessa. Helsinki: Suomen itämainen seura, 2023. ISBN 978-952-7538-01-2
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Buddhalaisuus_Suomessa&oldid=22110743”