Wikipedia

Borlängen kunta

Borlängen kunta (ruots. Borlänge kommun) on Taalainmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Taalainmaahan. Kunnan keskustaajama on Borlänge.[3]

Borlängen kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Taalainmaan lääni
Maakunta Taalainmaa
Keskustaajama Borlänge
Kuntakoodi 2081
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 583,92 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 52 394
 – Väestötiheys 89,7 as./km²









Vanha pitäjäjako nykyisten Borlängen ja Falunin kuntien alueella. Pitäjien nimet on kirjoitettu pienellä, vuoden 1952 kuntien nimet suuremmalla ja nykypäivän kuntien nimet kaikkein suurimmalla. Roosa viiva tarkoittaa kuntarajoja 1950–1970-luvuilla ja punainen nykyisiä kuntarajoja.
Borlängen Sveatorget.

Kunnan maapinta-ala on 583,92 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 52 394 henkeä (31.12.2020).[2]

Borlänge on entisen Jyväskylän maalaiskunnan ystävyyskunta. Daljoki virtaa Borlängen läpi.

Vuonna 2007 kunnassa oli 69,53 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 11,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys muokkaa

Vuonna 1891 Stora Tunan maalaiskuntaan perustettiin Borlängen taajaväkinen yhdyskunta. Vuonna 1898 se erotettiin maalaiskunnasta Borlängen kauppalaksi. Stora Tunaan perustettiin vuonna 1925 toinen taajaväkinen yhdyskunta, Domnarvet. Se erotettiin vuonna 1929 omaksi maalaiskunnaksi. Borlängen kauppala ja Domnarvetin maalaiskunta yhdistettiin vuonna 1944 Borlängen kaupungiksi. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Torsångin maalaiskunta liitettiin Stora Tunan maalaiskuntaan. Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen Borlängen kunta yhdistämällä Borlängen kaupunki ja Stora Tunan maalaiskunta.

Vaakuna muokkaa

Nykyinen kuntavaakuna kuului aiemmin Domnarvetin maalaiskunnalle. Myös Borlängen kauppalalla sekä Torsångin ja Stora Tunan maalaiskunnilla oli oma vaakunansa.

Väestönkehitys muokkaa

Borlängen kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
 32 424
1955
  
 35 824
1960
  
 39 398
1965
  
 41 099
1970
  
 43 854
1975
  
 46 208
1980
  
 46 794
1985
  
 45 858
1990
  
 46 671
1995
  
 48 461
2000
  
 47 206
2005
  
 46 987
2010
  
 49 251
2015
  
 50 988
2020
  
 52 394
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[6] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 8 265 16,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 2 646 5,2
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 3 209 6,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 36 868 72,3

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 126 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 2,3 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 679 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 3,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 184 275 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 60 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 20,7 %
  • 18–64-vuotiaat: 60,4 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 18,9 %

Elinkeinot muokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,0 1,2
  jalostus 25,8 25,0
  palvelut 71,8 72,4
  tuntematon 1,3 1,5
  Työpaikkoja ja työllisiä 25 795 21 970
  työpaikkaomavaraisuus 117,4

Taajamat muokkaa

Kunnassa on 7 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 90,4 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 712 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Borlänge 41 734
2 Ornäs 1 068
3 Torsång 666
4 Halvarsgårdarna 325
5 Idkerberget 290
6 Norr Amsberg 236
7 Repbäcken 220

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat muokkaa

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[16]

Luettelossa mainituista taajamista Matsknutsgårdarna ja Romme ovat sittemmin kasvaneet yhteen Borlängen taajaman kanssa.[16]

Pientaajamat muokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Tuna-Hästberg kuuluu osin myös Ludvikan kuntaan.[18]

Entiset pientaajamat muokkaa

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

Kunnanvaltuusto muokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Borlängen kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]

  • Borlänge Första (31 valtuutettua)
  • Borlänge Andra (30 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Borlängen kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[21]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 4 4 7 9 9 7 9 8 9 7 11 11 9 12 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 16 15 12 9 6 7 6 5 3 5 5 4 5 5 {{{c2022}}}
  Liberaalit 3 4 4 2 6 6 4 2 2 6 4 2 2 3 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 4 2 4 3 2 2 2 3 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 4 6 3 4 4 3 2 2 3 2 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 34 35 33 36 32 31 30 36 32 31 28 24 22 20 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 3 2 3 3 4 4 3 4 7 5 4 5 4 5 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 7 12 10 {{{sd2022}}}
  Muut 1 1 2 2 0 0 2 0 0 1 3 4 2 1 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[22] 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit muokkaa

 
Kartta Borlängen kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat muokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Stora Tuna
  • Torsång

Historialliset seurakunnat muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Amsberg*
  • Borlänge kbfd (Borlänge och Domnarvets kbfd)
  • Stora Tuna (Tuna)
  • Stora Tuna kbfd
  • Torsång

Kirkot muokkaa

  •  
    Amsbergin kappeli
  •  
    Hagakyrkan
  •  
    Idkerbergetin kappeli
  •  
    Jakobin kappeli
  •  
    Kvarnsvedenin kirkko
  •  
    Stora Tunan kirkko
  •  
    Torsångin kirkko
  •  
    Västertunan kappeli

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängd i riket, län och kommuner 31 december 2015 och befolkningsförändringar 2015 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 28.11.2021. (ruotsiksi)
  3. ↑ Borlänge Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  7. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 28.11.2021. (ruotsiksi)
  22. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  23. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Borlängen kunta.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Borlänge kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.
 
Taalainmaan läänin kunnat
Avestan kunta • Borlängen kunta • Falunin kunta • Gagnefin kunta • Hedemoran kunta • Leksandin kunta • Ludvikan kunta
Malung-Sälenin kunta • Moran kunta • Orsan kunta • Rättvikin kunta • Smedjebackenin kunta • Säterin kunta • Vansbron kunta • Älvdalenin kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Borlängen_kunta&oldid=21566507”