Boliden AB on ruotsalainen metallialan yritys, jonka erikoisalaa ovat malminetsintä, kaivostuotanto, sulattotoiminta ja metallien uusiokäyttö. Bolidenin päätuotteet ovat sinkki ja kupari, minkä lisäksi se tuottaa kultaa, hopeaa, nikkeliä ja lyijyä.

Boliden AB
BOLIDEN Logo.png
Tunnuslause Metals for modern life
Osake OMXS: BOL
ISIN SE0000869646
Perustettu 1924
Toimitusjohtaja Mikael Staffas
Puheenjohtaja Karl-Henrik Sundström
Kotipaikka Tukholma, Ruotsi
Toimiala kaivos- ja metalliteollisuus
Tuotteet sinkki, kupari, nikkeli, kulta, hopea, lyijy
Liikevaihto Nousua 68 636 milj. SEK (2021)[1]
Liikevoitto Nousua 11 082 milj. SEK (2021)[1]
Kotisivu www.boliden.com

Konsernin pääkonttori on Tukholmassa. Tuotantolaitoksia yhtiöllä on Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Irlannissa.

HistoriaMuokkaa

Bolidenin historia alkaa vuodesta 1924, jolloin Pohjois-Ruotsista Skellefteån läheltä löydettiin Euroopan rikkain kultamalmio, Boliden. Löydön myötä Ruotsissa alkoi kultakuume ja kaivoksen ympärille kasvoi nopeasti Bolidenin kyläyhteisö.lähde?

Kaivokselta tulevan malmin jalostamiseksi meren äärelle Skelleftehamniin perustettiin Rönnskärin sulatto, jonka tuotanto käynnistyi vuonna 1930. Vuotta myöhemmin Västerbottenin ja Skellefteån kaivosyhtiöt yhdistyivät ja niistä muodostettiin Bolidens Gruvaktiebolag.lähde?

Seuraavien vuosikymmenten aikana yhtiö kasvoi ja vakiinnutti paikkansa ruotsalaisessa teollisuushistoriassa. Nykymuotoinen Boliden muodostettiin 2004, jolloin konserni laajeni yritysjärjestelyjen myötä Suomeen, Norjaan ja Irlantiin.lähde?

Arica-skandaaliMuokkaa

1980-luvun puolivälissä Boliden toimitti noin 20 000 tonnia myrkyllistä kaivosjätettä Arican kaupunkiin Chilessä, jossa paikallisen Promel-yrityksen oli tarkoitus erotella siitä kultaa ja muita jalometalleja. Se ei kuitenkaan onnistunut, Promel lopetti toimintansa ja jäte jäi lojumaan tehtaan viereen. Joitakin vuosia myöhemmin lähistölle rakennettiin valtion tuottamia asuntoja, joihin muutti vähävaraisia perheitä. Asukkaat altistuivat myrkyille ja monet heistä sairastuivat. Ruotsalainen sanomalehti Aftonbladet paljasti tapauksen vuonna 1998.[2] Asiasta käytiin oikeudenkäynti, jonka Boliden voitti. Skellefteån käräjäoikeuden mukaan uhrien virtsanäytteistä mitattu arsenikkipitoisuus ei ollut riittävän korkea, jotta sen voidaan katsoa aiheuttaneen väitettyjä haittoja. Oikeus myös katsoi Bolidenin noudattaneen 1980-luvulla silloisia jätteiden käsittelyä koskevia määräyksiä. Se kuitenkin totesi, että Bolidenin olisi pitänyt puuttua siihen, että Promel kasasi jätteet ulkoilmaan täysin suojatta.[3] Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 2021 julkaiseman raportin mukaan noin 12 000 ihmistä on kärsinyt Arican myrkyistä muun muassa syövän tai hedelmättömyyden muodossa. YK:n ihmisoikeusneuvoston mukaan tapaus ei ole oikeudellisesti vanhentunut, ja se on vaatinut Ruotsia huolehtimaan jätteiden siirtämisestä turvalliseen paikkaan. Ruotsi on kieltäytynyt.[4]

Nykyinen liiketoimintaMuokkaa

Bolidenin organisaatiossa on kaksi liiketoiminta-aluetta:

  • Kaivokset -liiketoiminta-alue, johon kuuluu viisi kaivosaluetta: Aitik, Garpenberg ja Bolidenin alueen kaivokset Ruotsissa, Taran kaivos Irlannissa sekä Kevitsan kaivos Suomessa. Varsinaisen kaivostuotannon lisäksi liiketoiminta-alue vastaa myös malminetsinnästä.
  • Sulatot -liiketoiminta-alue, johon kuuluu Harjavallan kuparisulatto ja Kokkolan sinkkitehdas Suomessa, Rönnskärin kuparisulatto ja Bergsöen lyijysulatto Ruotsissa sekä Oddan sinkkitehdas Norjassa.

HenkilöstöMuokkaa

Vuoden 2021 lopulla Boliden työllisti lähes 6 200  henkilöä, joista noin 1 700 Suomessa.

Toimipaikat SuomessaMuokkaa

Suomessa Bolidenilla on kolme tuotantolaitosta: sinkkitehdas Kokkolassa, kuparisulatto Harjavallassa sekä Sodankylässä sijaitseva Kevitsan kaivos.

  • Boliden Kokkola on 315 000 tonnin tuotantokapasiteetillaan Euroopan toiseksi suurin sinkkitehdas. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä valmistetut sinkitystuotteet. Vuoden 2021 lopussa tehdas työllisti noin 560 henkilöä.lähde?[5]
  • Boliden Harjavallalla on kupari- ja nikkelisulatto Harjavallan Suurteollisuuspuistossa ja kuparielektrolyysi Porissa Kupariteollisuuspuistossa. Päätuotteet ovat kupari, nikkeli, kulta ja hopea. Lisäksi yhtiö valmistaa sivutuotteena rikkihappoa. Henkilöstömäärä vuoden 2021 lopussa oli noin 550.
  • Boliden Kevitsa siirtyi Bolidenin omistukseen kesäkuussa 2016. Sodankylässä sijaitseva kaivos tuottaa nikkeliä, kuparia, kultaa ja platinaryhmän metalleja. Vuoden 2021 lopussa kaivos työllisti noin 560 henkilöä.

JohtoMuokkaa

Boliden-konsernin johtoryhmä:

  • toimitusjohtaja Mikael Staffas
  • Sulatot-liiketoiminta-alueen johtaja Daniel Peltonen
  • Kaivokset-liiketoiminta-alueen johtaja Stefan Romedahl
  • yhteiskuntavastuujohtaja Åsa Jackson
  • talousjohtaja Håkan Gabrielsson

OsakeMuokkaa

Bolidenin osake noteerataan Tukholman pörssissä (NASDAQ OMX Stockholm).

Suurimpia osakkeenomistajia olivat finanssilaitokset ja sijoitusrahastot. Ulkomaisessa omistuksessa oli 60,6 prosenttia osakkeista.

LähteetMuokkaa

  • Boliden: Year-end Report 2021
  • Boliden: Boliden Annual Report 2021
  • Boliden: From Past to Present, 2011
  • www.boliden.com

ViitteetMuokkaa

  1. a b Boliden in figures investors.boliden.com. Boliden. Viitattu 4.9.2015. (englanniksi)
  2. Carlsson Tenitskaja, Alexandra: Här är det giftiga slammets offer Aftonbladet. 18.10.2017. Viitattu 9.10.2021. (ruotsiksi)
  3. Silverbeg, Josefin: Boliden frias i avfallsmål – offren i Chile förlorar i rätten Aftonbladet. 8.3.2018. Viitattu 9.10.2021. (ruotsiksi)
  4. Hård FN-kritik mot Bolidens avfall i Chile SVT Västerbotten. 23.5.2021. Viitattu 9.10.2021. (ruotsiksi)
  5. Boliden Kokkola Boliden. Viitattu 5.12.2013.

Aiheesta muuallaMuokkaa