Bode-museo

museo Saksassa

Bode-museo (saks. Bode-Museum) on museo Berliinin niin sanotun Museumsinselin eli Museosaaren alueella. Rakennus sijaitsee aivan Spreeinselin saaren pohjoiskärjessä täyttäen Spreejoen kahden haaran ja S-Bahn-radan väliin jäävän kolmionmuotoisen alueen. Museo on nimetty perustajansa Wilhelm von Boden mukaan, joka toimi vuosikymmenten ajan Berliinin valtionmuseoiden johtajana.[1] Bode-museoon on sijoitettu Berliinin museoiden veistoskokoelma ja bysanttilaisen taiteen museo, historiallisten kolikoiden kokoelma (Münzkabinett) sekä joitain Gemäldegalerien kokoelmista lainattuja maalauksia.[2]

Bode-museo Spreejoen yli nähtynä.

Historia muokkaa

Museon suunnittelu sai alkunsa Saksan keisarinna Viktorian vuonna 1883 julkaisemasta ehdotuksesta.[2] Uutta museota tarvittiin suuresti kasvaneita maalaus- ja veistoskokoelmia varten. Arkkitehti Ernst von Ihnen suunnittelema museo rakennettiin vuosina 1897–1904, ja aiemmin Gemäldegalerieta johtanut Wilhelm von Bode nimitettiin sen perustajajohtajaksi. Hän suunnitteli museon näyttelyille konseptin, jota monet muut museot myöhemmin seurasivat. Periaatteena oli sijoittaa eri aikakausia edustavia taideteoksia taiteenlajista riippumatta samoihin, niille soveltuviin tiloihin, jotta yleisö voisi aistia menneiden aikojen hengen.[1] Maalausten ja veistosten sijoittelu rinnakkain näyttelysaleihin poikkesi siihenastisista taidemuseoiden toimintakäytännöistä. Alun perin uuden museon oli tarkoitus olla omistettu renessanssitaiteelle.[2] Museorakennuksen keskiakselille sijoitettiin firenzeläistyylinen basilika.[1] Rakennuksen tyyli edustaa vilhelmiläiselle ajalle tyypillistä uusbarokkia.[3] Museon alkuperäinen nimi oli Kaiser-Friedrich-Museum vuonna 1888 kuolleen Saksan keisari Fredrik III:n mukaan. Nimi muutettiin Bode-museoksi vuonna 1956.[1]

 
Museon aulassa on kopio Andreas Schlüterin veistämästä suuren vaaliruhtinaan ratsastajapatsaasta.[3]

Museorakennus kärsi vaurioita toisessa maailmansodassa. Sitä restauroitiin useissa vaiheissa vuosien 1948 ja 1986 välillä.[2] 1990-luvun lopulla aloitettiin uusi perusteellisempi peruskorjaus, joka saatiin päätökseen vuonna 2006.[1] Maailmansota oli tuhoisa myös museon kokoelmille, sillä yli 400 teosta katosi tai tuhoutui. Kylmän sodan aikana jäljelle jääneet kokoelmat jaettiin kahtia: Itä-Saksan puolelle jääneet teokset jätettiin Bode-museoon, Länsi-Saksan puolelle siirretyt sijoitettiin Dahlemin museoihin. Saksojen yhdistymisen jälkeen nämä erilliset kokoelmat yhdistettiin ja jaettiin uudelleen kahden sijoituspaikan kesken. Maalaukset päätyivät vuonna 1998 Berliinin Kulturforumille valmistuneeseen uuteen Gemäldegalerieen, veistokset jäivät Bode-museoon, jonne sijoitettiin myös bysanttilainen kokoelma.[4] Museossa on kuitenkin noin 150 Gemäldegaleriesta lainassa olevaa maalausta, joten Boden alkuperäinen idea maalausten ja veistosten sijoittelusta rinnakkain toteutuu edelleen.[2]

Kokoelmat muokkaa

Bode-museo on tärkein eurooppalaista kuvanveistotaidetta varhaiskeskiajalta 1700-luvulle esittelevä kokoelma.[1] Yli puoli miljoona esinettä käsittävä kolikkokabinetti on yksi maailman merkittävimmistä numismaattisista kokoelmista.[5]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f Edelgard Abenstein & Jeannine Fiedler: Taide & Arkkitehtuuri: Berliini (suom. Pirkko Roinila), s. 115–116, 120–121. Tandem Verlag (h. f. ullmann) 2009. Alkuteos Kunst & Architektur Berlin.
  2. a b c d e Bode-Museum (englanniksi) Berliinin valtionmuseoiden sivu (Internet Archive). Viitattu 27.7.2014.
  3. a b Bode-Museum (saksaksi) Denkmale in Berlin (Internet Archive). Viitattu 27.7.2014.
  4. Abenstein & Fiedler, s. 114, 160–161.
  5. Bode-Museum: About the collections (englanniksi) Berliinin valtionmuseoiden sivu (Internet Archive). Viitattu 27.7.2014.

Aiheesta muualla muokkaa