Babylonin linnoitus
Babylonin linnoitus on Rooman valtakunnan kaudelta peräisin oleva linnoitus nykyisen Kairon alueella Egyptissä. Sen rauniot ovat säilyneet nykypäiviin saakka ja niillä on tehty myös restaurointitöitä.
| Babylonin linnoitus | |
|---|---|
 Linnoitukseen kuuluneen tornin rauniot. |
|
| Sijainti | |
  Babylonin linnoitus |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio |
 Egypti |
| Paikkakunta | Kairo |
| Historia | |
| Tyyppi | linnoitus |
| Valtakunta |
Rooman valtakunta Bysantin valtakunta |
| Aiheesta muualla | |
Kohde muokkaa
Babylonin linnoituksen rauniot ovat edelleen jäljellä ja niillä on tehty myös restaurointitöitä.[1] Raunioit sijaitsevat nykyisin Kairon vanhaankaupunkiin kuuluvalla alueella Kairon eteläosassa.[2] Linnoitus on peräisin Rooman valtakunnan kaudelta ja tyyliltään se on aleksandrialainen. Sen arkkitehtuurissa on vaikutteita paitsi tyypillisistä roomalaisista linnoituksista, mutta myös paikallisesta perinteestä. Linnoitus on aikanaan koostunut kahdesta osasta vanhan kanavan suulla. Itäosan hyvin säilyneen portinvartijan talon yläpuolelle on sittemmin rakennettu koptilainen kirkko Al-Mu’allaqa. Lounaismuurilla olleesta kahdesta pyöräestä tornista yksi toimii nykyisin koptilaisena Pyhän Yrjön (Mar Girgis) kirkkona.[2]
Historia muokkaa
Babylonin linnoituksen nimen alkuperää ei tunneta varmasti. Mahdollisesti paikalla on ollut alun perin persialainen linnoitus ja roomalaiset ovat tästä syystä alkaneet käyttämään siitä Mesopotamiaan viittaavaa nimeä Babylon.[1] Toisen teorian mukaan paikan alkuperäinen egyptinkielinen nimi on ollut Pi-Hapi-n-On ja kreikkalaiset ovat alkaneet käyttämään siitä nimeä Babylon sekoitettuaan sen ääntämykseltään samannimiseen tutumpaan paikkaan.[3] Varhaisin tunnettu maininta paikasta historiallisissa lähteissä on Strabonin teoksesta Geografika. Stabonin mukaan paikka oli ollut aikaisemmin sotilasleiri.[2]
Babylon sijaitsi strategisella paikalla historiallismaantieteellisen Ylä-Egyptin ja Ala-Egyptin rajalla. Niili on linnoituksen toiminta-aikana virrannut nykyisestä uomastaan itään.[3] Keisari Trajanuksen valtakaudella Niilille johtanutta kanavaa siirrettiin siten, että sen suu oli Babylonilla. Babylonilla oli myös suuri kivinen satama. Diocletianuksen kaudella satama linnoitettiin.[2] Amr ibn al-Asin johtamien arabijoukkojen vallatessa Egyptin Babylonista käytiin taisteluita.[3] Babylon oli ensimmäinen paikka, jolla Itäisen autiomaan ylittäneet arabit kohtasivat sitkeämpää vastarintaa. Babylonia piiritettiin useita kuukausia ennen sen antautumista.[1] Joskus antautumispäiväksi annetaan 9. huhtikuuta 641.[3] Antautuminen merkitsi myös käytännössä Egyptin kukistumista. Arabit olivat nyt jakaneet maan kahtia ja Aleksandrian puolustus oli mahdotonta. Bysantin keisari päätyi tekemään Amrin kanssa sopimuksen.[1]
Arabien vallattua Egyptin Babylonin linnoituksen kohdalle perustettiin varuskunta, joka tuli tunnetuksi nimellä al-Fustat. Paikalle alettiin rakentaa Egyptin ensimmäistä moskeijaa ja lopulta sotilasleiristä kasvoi kaupunki.[1] Sen rakennustöissä käytettiin Babylonin linnoituksen raunioita. Koptit puhuivat Babylonista vielä pitkään sen jälkeen, kun ero Fustatin ja Babylonin välillä oli kadonnut arabien keskuudessa. Joskus koptit viittasivat nimellä koko suurempaan useita kaupunkeja käsittäneeseen alueeseen. Fustatissa ja Kairossa. Ilmeisesti tätä kautta esimerkiksi monissa sittemmissä länsimaiden ja Egyptin sopimuksissa puhutaan "Babyloniasta". Nimi esiintyy edelleen sittemmässä kirjallisuudessa. Sitä käytti esimerkiksi Jean de Mandeville ja Giovanni Boccaccio puhuu Saladinista nimellä Soldano di Babilonia.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Sergejeff, Andrei: ”Arabivalloitus (n. 640)” ja ”Egypti varhaisen arabikalifaatin provinssina (n. 640–750)”, Egyptin historia: Kleopatran ajasta arabikevääseen. Gaudeamus, 2019. ISBN 978-952-345-573-3.
- ↑ a b c d Karelin, D.: The Reconstruction of the Diocletianic Fortress in Babylon of Egypt: Architectural Decorations and Details (pdf) Lomonosov Moscow State University. Viitattu 22.2.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Gibb, H. A. R. & Kramers, J. H. & Levi-Provencal, E. & Schacht, J.: Encyclopaedia of Islam (vol I A–B), s. 844–845. E. J. Brill, 1986. ISBN 90-04-08114-3.