BMW C1
BMW C1 on BMW:n turvaohjaamolla/katolla varustettu skootterimalli, jota tuotiin vähäisinä kappalemäärinä myös Suomeen.
| BMW C1 (125) | |
|---|---|
 |
|
| Historia | |
| Valmistaja | BMW |
| Valmistusmaa |
 Saksa |
| Valm. vuosina | 2000-2002 |
| Tuotantomäärä | 33 714 |
| Yleiset tiedot | |
| Pituus | 2075 mm |
| Leveys | 1026 mm |
| Korkeus | 1766 mm |
| Kuivapaino | 185 kg kg |
| Jarrut | edessä 220 mm levyjarru, 2-mäntäpuristin, takana 220 mm levyjarru, 1-mäntäpuristin, ABS lisävarusteena |
| Moottori | |
| Moottori |
1-sylinterinen nelitahtinen DOHC, nestejäähdytys, Rotax 11 kW (15 hv) |
| Kuutiotilavuus | 124,8 |
| Vaihteet | Variomatic, hihnaveto |
| Polttoainesäiliö | 9,7 l |
| Kulutus | 2,9 l/100 km |
| Huippunopeus | 103 km/h |
Konsepti 1992 muokkaa
BMW esitteli vuoden 1992 Kölnin IFMA-näyttelyssä urbaanin koemallin prototyypin, jonka pohjalta syntyisi myöhempi C1-malli.
Tuotantomallit 2000-2002 muokkaa
125 cm³- ja 11kW (15 hv) tai vuodesta 2001 lähtien valinnaisesti 176 cm³ 13 kW (18 hv) Rotax-nelitahtimoottorilla varustettu C1 tarjoaa tuulilasi-turvakattonsa ja törmäyskokein varmistetun kolariturvallisuutensa[1] vuoksi sää- ja törmäyssuojaa kuljettajalleen, joskin matkustajalle tarkoitettu istuin sijaitsee korin ulkopuolella. Kuljettajan istuin on varustettu olkapäiden yli kulkevilla viisipiste-turvavyöllä (ajon esto, mikäli vöitä ei ole kiinnitetty), minkä vuoksi hänen ei poikkeuksellisesti tarvitse käyttää ajaessaan suojakypärää (kypäräpakko jäi kuitenkin voimaan mm. Iso-Britanniassa ja Ruotsissa), ja törmäystilanteessa korkeita voimia saattoi kohdistua turvavyön pidättelemän kuljettajan kehon sijaan hänen niskaansa. Skootterin vikkelää ajettavuutta ja auton kolariturvallisuutta yhdistelevä C1 on tarkoitettu lähinnä kaupunki- ja tarveajoon, joskin sellaisilla on ajettu myös huomiota herättäneitä matkoja[2]. Pienemmällä moottorilla se sijoittui A1-luokkaan (kevytmoottoripyörä), eli ajoluvaksi riitti vanha auton ajokortti, mutta vuonna 2001 pienen mallin rinnalle tuli "C1-200" isommalla moottorilla ja etenkin 42% kasvaneen vääntömomentin vuoksi 2 sekuntia rivakammalla kiihdytysajalla 0-50 km/t (3,9 vrt. 5,9 s), joskaan ison mallin huippunopeus ei noussut kuin 9 km/t.
C1:n kokoonpano oli ulkoistettu Bertone-koritehtaalle Torinoon, mutta vuonna 2000 alotettu valmistus keskeytettiin jo joulukuussa 2002[3] 33 500 kappaleen valmistusmäärän jälkeen kertyneen suuren myyntivaraston vuoksi. Mallin kokonaismyynniksi jäi 33 714 kappaletta (toisissa lähteissä vain 12 614 kappaletta vuonna 2001 ja 2 000 kappaletta vuonna 2002, ennen kuin myyntivarastoa ryhdyttiin purkamaan alennuksilla), sillä C1 oli järkevästi lisävarusteltuna (mm. ABS-jarrut, "Family Friend"-versiossa matkustajan penkin tilalle sijoitettu tavaralaukku) liian kallis perinteisiin skootteri- ja moottoripyörämalleihin tai edullisiin pieniin henkilöautoihin verrattuna[4]. Vähäiseksi jääneen valmistusmäärän, ja tiettyihin tarkoituksin varsin toimivan konseptin vuoksi C1-mallit ovat erikoisuuksina yhä kiinnostavia, jopa kulttituotteita, ja niiden hintataso on siksi säilynyt epätavanomaisen korkeana.
Hyviä ja huonoja puolia muokkaa
Kori ei tarjonnut täyttä säänsuojaa, ja C1 soveltui huonosti talviajoon, eli konsepti ei toiminut ympärivuotisena auton korvikkeena. BMW:n PR-osaston esitys, että C1:llä voisi suojaavan korin vuoksi huoletta ajaa tavallisissa vaatteissa asiallisten mp-ajovaatteiden sijaan, oli erään vastoinkäymisiä sisältäneen koeajon raportin[5] mukaan uskalias. C1-skoottereille tapahtuneiden onnettomuuksien tutkinnan kautta BMW pystyi kuitenkin osoittamaan, etteivät C1-kuljettajat olleet kärsineet niissä päävammoja (viite 1). Konsepti ja epätavanomainen muotoilu jakoivat myös mielipiteitä: konservatiiviset moottoripyörien harrastajat vieroksuivat C1-mallia, vaikkakin osa yleisöstä tykästyi siihen. Epätyydyttävään myyntitulokseen vaikutti paitsi C1-mallin vääränlainen asemointi nuorten, koulutettujen urbaanien ammattilaisten (YUP, young urban professional, "juppi") kulkupeliksi - kun todelliseksi ostajakunnaksi osoittautui varakas vanhempi ammattiväki, jonka liikkumistarpeisiin tämä erikoinen ajoneuvo vastasi hyvin - myös ongelmat ellei suoranaiset kömmähdykset C1:n eri yksityiskohtien ja varusteiden toteutuksessa. Esimerkiksi turvavöiden pidättelemällä kuljettajalla saattoi olla eri liikennetilanteissa vaikeuksia C1:n hallinnassa, vaikkapa sen tukemisessa kaatumisen estämiseksi yllättävissä pysähdyksissä. Lopulta C1 oli myös hinnoiteltu liian kalliiksi: noin puolet tuotantomäärästä meni kaupaksi vasta myyntivarastojen poistomyynnin myötä.
C1-E koemalli eSUM-ajoneuvoksi 2009 muokkaa
C1 toimi pohjana, kun BMW esitteli lokakuussa 2009 European Safer Urban Motorcycling (eSUM)-kaupunkimoottoripyöräilyprojektin osana tutkielmamallin C1-E, joka oli varustettu 3,7 KWh:n litium-ioniakulla ja sähkömoottorilla. Koemalli tarjosi 50-110 kilometrin toimintamatkan, mutta sitä ei otettu sarjatuotantoon.
Videoita muokkaa
Videolinkkien on tarkoitus havainnollistaa joitain BMW C1:n piirteitä ja BMW-konseptin etuja (kolariturvallisuus ja säänsuoja, vertailu) sanallista selostusta selkeämmin.
Lähteet muokkaa
- ↑ Bänsch, Ulrich: BMW C1 & C1 200 (HTML ja PDF) (Laaja kirjoitus, kuva turvakorin rungosta) klassik-lust.de. Arkistoitu 6.4.2017. Viitattu 18.4.2019. (saksaksi)
- ↑ Cropp, Wolf-Ulrich: Marokko auf BMW C1-Motorrollern (Kertomus Marokko-matkasta C1-skoottereilla) Kradblatt. 15.8.2008. Viitattu 18.4.2019. (saksaksi)
- ↑ Schmidt, Boris: Bye bye, BMW C1 Frankfurter Allgemeine. 1.8.2003. Viitattu 18.4.2019. (saksaksi)
- ↑ Das Comeback der außergewöhnlichen Bikes Manager-Magazin. 19.6.2014. Viitattu 18.4.2019. (saksaksi)
- ↑ Nash, Carole: BMW C1 Carole Nash. 17.6.2008. Arkistoitu 18.4.2019. Viitattu 18.4.2019. (englanniksi)
