Lukkiutumattomat jarrut

ABS (saks. Antiblockiersystem, engl. anti-lock braking system) on järjestelmä, joka estää ajoneuvon pyöriä lukkiutumasta voimakkaassa jarrutuksessa. Lukkiutumisen estäminen säilyttää ajoneuvon ohjattavuuden kovasta jarrutuksesta huolimatta. ABS-järjestelmä on Boschin kehittämä ja siitä on muodostunut yleisnimitys kaikille lukkiutumattomille jarrujärjestelmille.[1]

1) Valvontatietokone 2) Hydraulinen modulaattori 3) Pyörän nopeusanturi 4) Levyjarrut 5) Jarrunestelinja
ABS-jarrujen merkkivalo.
ABS-jarrujen tunnistimet.

Perinteiseen jarrujärjestelmään verrattuna ABS:n jarrutusmatka on märällä ja liukkaalla pinnalla lyhyempi. Monet nykyaikaiset ABS-tekniikat ovat myös kuivalla tehokkaampia.

Vaikka ensimmäinen ”mekanismi pyörien lukkiutumisen estämiseksi moottoriajoneuvossa” patentoitiin jo vuonna 1936 (Bosch), se ei päässyt sarjatuotantoon ennen vuotta 1978 (Mercedes-Benz), jolloin siihen kehitettiin elektroninen ohjausjärjestelmä. Tämä mahdollisti sellaisen lukkiutumattomuuden, joka olisi kestävä ja riittävän nopea moottoriajoneuvoihin. Tästä tekniikasta on edelleen kehitetty luistonesto ASR ja ESP-ajonvakautusjärjestelmä.

ABS:n kokonaisuuteen kuuluvat pyörien nopeuksien tunnistimet, valvontatietokone ja hydraulinen modulaattori. Tunnistimet lähettävät tietoa valvontatietokoneelle. Jos renkaan pyörimisnopeus pienenee nopeammin, kuin auto voisi missään tilanteessa hidastua, järjestelmä pienentää tähän renkaaseen vaikuttavaa jarrutusvoimaa. Liian nopeassa pyörinnässä järjestelmä lisää jarrutusta. Tämä lisäys ja vähennys tapahtuu useita kertoja sekunnissa niin kauan kuin jarrupoljinta painetaan.

ABS-jarrut ovat olleet pakollinen varuste uusissa henkilöautoissa vuoden 2005 alusta lähtien.[2]

ABS-jarrut moottoripyörissä

muokkaa
 
Moottoripyörän ABS-jarrut

Lukkiutumattomat jarrut ovat yleistyneet vakiovarusteina moottoripyörissä ja ABS-jarruja on saatavilla myös lisävarusteina. Moottoripyörän vauhti hiljenee parhaiten etujarrulla, kun painopiste siirtyy etupyörälle. Mikäli moottoripyörän etupyörä lukkiintuu, saattaa seurauksena olla kaatuminen. ABS-jarruilla varustetussa pyörässä voimakkaassa jarrutuksessa motoristin ei tarvitse pelätä jarrujen lukkiutumista ja moottoripyörän kaatumista. Tämä lisää moottoripyöräilyn turvallisuutta.

Toisaalta pysähtymismatkaan ja hidastuvuuteen vaikuttavat ABS-jarrujen lisäksi useat muut tekijät. Kuljettajan taito käyttää tehokkaasti ja hallitusti sekä etu- että takajarrua vaikuttaa pyörän jarrutusmatkaan. Ero pysähtymismatkassa eri moottoripyörätyypeillä on merkittävä: tähän vaikuttavat muun muassa pyörän painorakenne/-jakauma sekä jarrujen rakenne ja toimintatapa. Erilaisilla pyörän jousituksilla on oleellinen vaikutus pysähtymismatkaan, ja jousituksen suorituskyky on riippuvainen tien pinnan laadusta (päällystetty, sora, kuiva, märkä jne.). Lisäksi renkaiden tyyppi ja kunto vaikuttavat pyörän hidastuvuuteen.

Euroopan parlamentti päätti marraskuussa 2012, että ABS-jarrut ovat pakollinen varuste uusissa yli 125-kuutioisissa moottoripyörissä vuoden 2016 alusta lähtien.[3][4]

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Ahonen, Hannu; Honkanen, Velimatti; Krohn, Hannu, Kurki-Suonio, Ilmo; Kurki-Suonio, Tuomo; Lindell, Hannu; Merilinna, Martti; Pitkäjärvi, Jari; Pynnä, Kari; Ylönen, Raimo: TM-Autosanasto, s. 6. Yhtyneet Kuvalehdet Oy, 1998. ISBN 951-9435-88-3
  2. Talviautoilun evoluutio 11.10.2016. Historianet.fi. Viitattu 19.1.2019.
  3. EU päätti: Moottoripyörien ABS-jarrut pakollisiksi 20.11.2012. Taloussanomat. Viitattu 27.7.2015.
  4. EU päätti: Moottoripyörien ABS-jarrut pakollisiksi 20.11.2012. Ilta-Sanomat. Viitattu 19.1.2019.