Avaa päävalikko

HenkilöhistoriaMuokkaa

Alanen tuli ylioppilaaksi 1924, valmistui filosofian kandidaatiksi 1927 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1935. Hän toimi Seinäjoen yhteislyseon opettajana vuodesta 1932.[1] Suomalaisen Normaalilyseon (Helsingin Normaalilyseo) historian, yhteiskuntaopin ja kansantalouden yliopettaja Alanen oli 1947-1951, Yhteiskunnallisen korkeakoulun historian professori 1955–1972 ja Tampereen yliopiston Suomen historian professori vuodesta 1966. Alanen tutki erityisesti talous- ja sosiaalihistorian aiheita. Hän on myös kirjoittanut Santeri Alkion ja Hannes Gebhardin elämäkerrat.

Alanen kuului entisten IKL:n johtohenkilöiden vuonna 1953 perustaman Suomen 1920–1940-luvun historian säätiön hallitukseen.[2]

Alasen puoliso vuodesta 1932 oli Irma Inkeri Viramo.[1] Aulis J. Alasen veli oli teologian professori Yrjö J. E. Alanen ja isä kirkkoherra ja kirjailija Yrjö Alanen. Hänen poikansa taas on entinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja, Asuntohallituksen pääjohtaja ja Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Jussi-Pekka Alanen.

TeoksiaMuokkaa

  • Läpikulkuvesitie - kysymys Suomessa 1700-luvulla, väitöskirja (1935)[1]
  • Kansanopetuksen kehityksestä Ruotsin vallan aikana Kurikassa (1937)[1]
  • Tunnetko maakuntaasi (1945)[1]
  • Kirkosta ja kirkonmäeltä (Kurikan vanhaa seurakuntaelämää) (1947)[1]
  • Höyrylaiva Päijänteellä (Päijänteen laivaliikenteen vaiheita) (1948)[1]
  • Etelä-Pohjanmaan historia IV (1700–1809) (I 1948, II 1949)[1]
  • Die Aussenhandel und die Schiffahrt Finnlands im 18. Jahrhundert (1957)
  • Stapelstäderna och de bottniska städerna 1766-1808 (1957)
  • Suomen maakaupan historia (1957)
  • Suomen historia vapaudenajalla (1963)
  • Suomen historia kustavilaisella ajalla (1964)

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i L. Arvi P. Poijärvi, Ilmari Havu, Mauno Jääskeläinen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950, s. 26. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1949.
  2. Allan Tiitta: Tieteen tukijoukot – Suomalaiset säätiöt tieteen ja korkeimman opetuksen kehittäjinä 1917–2017, s. 64. WSOY, Helsinki 2018.