August Vilhelm Helsingius

August Vilhelm Helsingius (21. heinäkuuta 1821 Hämeenlinna – 20. toukokuuta 1914 Hämeenlinna) oli suomalainen tuomari, valtiopäivämies ja Hämeenlinnan pormestari.

Helsingiuksen vanhemmat olivat yleisen revisio-oikeuden ylikomissaari Karl Johan Helsingius (k. 1856) ja Johanna Gustava Florin. Hän kävi Hämeenlinnan triviaalikoulua ja pääsi ylioppilaaksi ykstyistodistuksella Helsingissä 1838. Helsingius suoritti Helsingin yliopistossa tuomarintutkinnon 1844 ja hän auskultoi Turun hovioikeudessa. Hän sai varatuomarin arvon 1847 ja kihlakunnantuomarin arvonimen 1889.

Helsingius oli Turun hovioikeuden ylimääräisenä notaarina vuodesta 1844 alkaen ja hän toimi sittemmin virkaatekevänä tuomarina useissa tuomiokunnissa. Hän harjoitti myös asianajajan tointa parinkymmenen vuoden ajan. Vuodesta 1864 alkaen hän oli Hämeenlinnan raastuvanoikeuden ja maistraatin notaarina, vuodesta 1866 alkaen oikeusraatimiehenä ja hän toimi samalla makasiininhoitajana 1877–1895. Hänestä tuli Hämeenlinnan pormestari 1884 ja hän jäi virkavapaalle pormestarin virasta 1895. Helsingius erosi virasta vasta vuonna 1914 oltuaan lähes kaksikymmentä vuotta virkavapaalla. Helsingius oli kuollessaan 92-vuotiaana toukokuussa 1914 Suomen vanhin elossa ollut lakimies.

Helsingius osallistui porvarissäädyssä Hämeenlinnan kaupungin edustajana valtiopäiville 1872, 1877–1878 ja 1885. Hän oli porvarissäädyn erityisen valiokunnan puheenjohtaja 1872 ja 1877–1878 sekä puhemiesneuvoston ja yleisen valmisteluvaliokunnan jäsen.

Helsingius oli naimisissa vuodesta 1862 Vilhelmina Sederholmin (k. 1901) kanssa. Heidän poikansa oli pankinjohtaja ja liikemies Karl August Helsingius (1868–1908). Helsingiuksen veljiä olivat senaatin kirjaaja, varatuomari Gustaf Johan Helsingius (1810–1860) ja lääninkamreeri, kamarineuvos Karl Otto Helsingius (1818–1899).