Assurbanipal

Assurbanipal (myös Aššurbanipal) oli Assyrian kuningas 669–627 eaa. Hän pidetään Assyrian viimeisenä suurena kuninkaana. Hän oli kuninkaana kuuluisa siitä, että osasi itse lukea ja kirjoittaa ja kokosi suuren kirjaston.

Assurbanipal metsästämässä.

Assurbanipalin edeltäjän Assarhaddonin jälkeen valtakunta oli jakautunut kahtia, Assyriaan ja Babyloniaan, jota hallitsi Assurbanipalin veli Šamaš-šum-ukin. Assurbanipal hyökkäsi Babyloniaan ja tuhosi sen pääkaupungin Babylonin. Hän hallitsi rautaisella otteella ja murskasi myöhemmätkin kansannousut Babyloniassa ja Egyptissä. Assurbanipal valloitti myös Elamin, Foinikian ja Armenian sekä suuren osan Arabiaa.

Assurbanipalin aikana Assyrian kulttuuri ja taide saavuttivat kukoistuksensa. Assurbanipalin kirjastosta pääkaupunki Ninivessä on jäänyt suuri kokoelma savitauluja nykyajan ihmisten ihmeteltäväksi.

Assurbanipalin kirjaston kokoelmiin kuulunut savitaulu. Taulussa on katkelma Gilgames-eepoksesta. British Museumin kokoelmat.

Elämäkerta

Assurbanipalin henkivartijoita. Korkokuva Assurbanipalin palatsissa Ninivessä n. 645 eaa. Nykyään Louvressa.

Assurbanipal oli uskonnollinen, sivistynyt ja älykäs mies, joka kykeni johtamaan Assyriaa paremmin kuin isänsä Assarhaddon. Assurbanipalin noustessa kuninkaaksi armeija oli sotaretkellä Egyptissä ja voitti sen faaraon Taharkan vuodessa. Assyrian joukot tunkeutuivat Ylä-Egyptiin Thebaan, jonka asukkaita Assyrian ryöstelevä armeija kohteli julmasti. Foinikiassa merilinnoitukseen saarretun Tyyroksen kuningas antautui välttääkseen Theban kohtalon, ja sen mukaan tulivat Syyrian ja itäisen Turkin kuninkaat. Myös Lyydian Gyges halusi sopimuksen Assyrian kanssa. Tanisissa Assyrian valtaan nostama Psammetik nousi kapinaan Lyydian Gygesin kanssa 656 eaa. Egyptissä oli palkkasotilaita Kaariasta ja Jooniasta. Assurbanipal vetäytyi Egyptistä, ja Egyptin liittolaiskuningas, Lyydian Gyges, kuoli sodassa kimmerialaisia vastaan. Babyloniassa valtaan noussut Assurbanipalin veli Shamasshumukin hyökkäsi Assyriaan Mardukin pappien ja aramealaisten babylonialaiskansallismielisten painostuksen takia. Shamassumukia tukivat Elam, Egypti, aramealaiset ja arabian heimot. Assyrian armeija eteni pian Babylonia ja muita maan kaupunkeja piirittämään. Babyloniassa puhkesi kauhea nälänhätä ja sairaudet riehuivat siellä. Assurbanipalin mukaan ihmiset söivät toisiaan. Elamissa vallitsi kaaos, ja sen lähettämä arabialainen kameliosasto pakeni Babyloniin taisteluista.

648 eaa. assyrilaiset kostivat saarretulle Babylonille ryöstäen, kiduttaen, tappaen ja polttaen kaupungissa.´

Šamaš-šum-ukin paloi palatsiinsa, mutta temppeleitä ei tuhottu. Jo vuonna 664 Babyloniaan hyökänneessä Elamissa vahvistui assyrialaisvastainen mieliala. Assyrialaiset hyökkäsivät Teummanin johtamaan Elamiin tappaen kuninkaan ja hänen poikansa.

Pian Elamissa nousi kapina, ja sen jälkeen Persia valtasi maan. Assurbanipalin viimeisistä hallitusvuosista tiedetään hyvin vähän, nuolenpääkirjoituksia ei ole säilynyt. Nimrudin kaupunkiin Assurbanipal loi suuren kirjaston, josta on säilynyt yli 5 000 savitaulua. Hän keräsi savitauluja.

Asurbanipalin elämän loppuajalla monet eri oppositioryhmät nostivat päätään. Sotaintoilijat olivat häntä vastaan, ja Babyloniaan myönteisesti suhtautuvat syyttivät häntä Babylonin julmasta hävityksestä. Pahin vastustaja oli kenraali Sinshumlishirin johtama armeija, joka kaappasi vallan ja kuningas joutui lähtemään sisäiseen maanpakoon Harraniin, jota hän hallitsi kuolemaansa asti, vuoteen 627 eaa.

Kirjallisuutta

• Ito, Sanae: Royal Image and Political Thinking in the Letters of Assurbanipal. Diss. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2015. ISBN 978-951-51-0972-9. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

• Assurbanipal Raamatussa Esra 4:10

Edeltäjä Assarhaddon

Assyrian kuningas 669–627 eaa.

Seuraaja Assur-Etil-Ilani