Wikipedia

Askalon (antiikin kaupunki)

Askalon eli Askelon (fil. 𐤀𐤔𐤒𐤋𐤍; hepr. ‏אַשְׁקְלוֹן‎; m.kreik. Ἀσκάλων, Askalōn, myös Ἄσκαλος, Askalos, Ἀσκαλώνιον, Askalōnion, Ἀσκυλᾶν, Askylān; lat. Ascalon, Ascalona), myöhemmin myös Diokletianopolis (m.kreik. Διοκλητιανόπολις, Dioklētianopolis, lat. Diocletianopolis), oli muinainen kaupunki Palestiinassa nykyisen Israelin alueella.[1][2][3][4] Sen arkeologinen alue sijaitsee rannikolla nykyisen Askalonin kaupungin länsipuolella.[5][6][7]

Askalon
Ἀσκάλων
Neitsyt Marian kirkon rauniot.
Neitsyt Marian kirkon rauniot.
Sijainti

Askalon
Koordinaatit 31°39′57″N, 34°32′45″E
Valtio Israel
Paikkakunta Askalon, Eteläinen hallintoalue
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 1000-luku eaa. – 1100/1200-luku jaa.
Kulttuuri pronssikausi
varhainen rautakausi
antiikki
keskiaika
Valtakunta mm.:
Assyria
Akhaimeniden Persia
Ptolemaiosten valtakunta
itsenäinen kaupunkivaltio
Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Palestiina
Provinssi Judaea (6/44–135)
Syria Palaestina (135 – n. 395/409)
Palaestina prima (n. 395/409–)
Aiheesta muualla

Askalon Commonsissa

Askalonin kaupunki oli olemassa pronssikaudelta antiikin ajalle ja edelleen keskiajalla 1100- tai 1200-luvulle saakka. Nykyinen Askalonin kaupunki on perustettu myöhemmin ja ottanut muinaisen kaupungin nimen.[8]

Maantiede muokkaa

Askalon sijaitsi Palestiinan Välimeren puoleisen rannikon eteläosassa Gazan ja Iamneian (lat. Jamnia) välissä.[2][9] Sen etäisyys oli 520 stadioninmittaa[10] tai 53 roomalaista mailia Jerusalemista[11] ja 16 mailia Gazasta.[2][12] Antiikin Askalonin arkeologinen alue on osa nykyisen Askalonin länsipuolella olevaa kansallispuistoa.[8]

 
Askalonin kanaanilaisaikaista kaupunginmuuria ja -porttia.

Askalonin satamana toimi Maiuma (lat. Maiuma/Maioma Ascalonitis), joka sijaitsi rannikolla hieman kaupungista pohjoiseen.[1][7] Rannikko oli hiekkainen ja vaikeapääsyinen, joten se ei ollut erityisen merkittävä satamapaikka.[2]

Historia muokkaa

 
Askalonin raunioita.

Varhaishistoriasta persialaiskaudelle muokkaa

Askalon oli alun perin pronssikaudella kanaanilainen kaupunki ja myöhemmin varhaisella rautakaudella yksi filistealaisten pentapoliin viidestä kaupungista.[8][13] Varhaisin maininta Askalonista on egyptiläisissä lähteissä 1800-luvulla eaa. Kaupungin nimen katsotaan tulevan painomitasta sekeli ja liittyvän kaupankäyntiin.[8] Israelilaisten eli juutalaisten tultua Juudan heimo valtasi Askalonin,[14] mutta se ei säilynyt kauaa heimon hallussa.[15] Myös sodissa, joita Saul ja Daavid kävivät filistealaisia vastaan, Askalon vaikuttaa säilyneen alkuperäisillä asukkaillaan.[16] Profeetat julistivat kaupungille tuhoa. Raamatunsuomennoksissa kaupungista käytetään nimimuotoa Askelon.[17]

Noin vuonna 701 eaa. Askalon liittyi Hiskian kapinaan assyrialaisvaltaa vastaan johtajansa Zedekan johdolla. Assyrialaiset valtasivat kaupungin takaisin. Nebukadressar II syrjäytti Askalonin viimeisen filistealaiskuninkaan Agan ja tuhosi kaupungin. Sittemmin Askalon kuului Persian valtaan foinikialaisten Sidonin ja Tyroksen kaupunkien alaisuudessa.[8]

Varhaisina aikoina Askalon oli Atargatiksen eli Derketon eli syyrialaisen Afroditen kulttipaikka. Herodotos kertoo skyyttien ryöstäneen tämän temppelin. Kyseistä hedelmällisyyden jumalatarta palvottiin naispäisen kalan hahmossa.[2][18]

Hellenistinen ja roomalainen kausi muokkaa

Hellenistisellä kaudella Askalon vapautui foinikialaisten alaisuudesta ja sai itsenäisyyden, lukuun ottamatta aikaa, jolloin se oli ptolemaiosten Egyptin vallassa.[1][8][19] Kaupunki sai paljon hellenististiä vaikutteita. 100-luvulla eaa. Askalon vastusti menestyksekkäästi makkabealaisia ja säilyi näin alueen ainoana itsenäisenä kaupunkina.[1] Askalon alkoi lyödä omaa kupari- ja pronssirahaa ptolemaiosten aikana. Vuodesta 111 eaa. lähtien se löi hopearahaa.[1] Kaupunki sai itsehallinnon vuonna 104 eaa.[1][5]

 
Askalonin keisari Antoninus Piuksen aikana (138–161) lyömä raha. Kuvituksessa keisarin seppelöity rintakuva sekä Atargatis- eli Derketo-jumalatar ja teksti ACKALWN, Askalōn.

Rooman vallan alkuaikoina Askalon säilyi edelleen itsenäisenä eikä kuulunut Herodes Suuren alueisiin. Hän kuitenkin rakennutti sinne siitä huolimatta palatsin, pylväshallin, kylpylöitä, lähdekaivoja ja akveduktin.[1][2][8][20] Askalonissa oli tuohon aikaan paljon juutalaisia asukkaita. Joskus Herodeen on arveltu syntyneen siellä. Hänen kuolemansa jälkeen Augustus antoi Herodeen rakennuttaman palatsin asuinpaikaksi hänen sisarelleen Salomelle.[1][2][8][21] Askalon kärsi suuresti juutalaissodista roomalaisia vastaan. Ensin siellä asuneet juutalaiset surmasivat kaupungin muita asukkaita, mutta lopulta nämä surmasivat 2 500 kaupungin juutalaista.[2][22]

Josephus kuvaa Askalonin vahvasti linnoitetuksi kaupungiksi.[2][23] Strabon kuvaa sen pieneksi kaupungiksi, ja mainitsee sen olleen kuuluisa salottisipuleista (Allium Ascalonicum), joiden nimi palautuu kaupungin nimeen (Ascalonia > ital. Scalogna > ransk. Echalotte > engl. shallot).[2][24] Plinius vanhempi kutsuu Askalonia vapaakaupungiksi (oppidum libera).[1][4] Kaupungin asukkaasta käytettiin kreikaksi etnonyymejä Askalōnitēs (Ἀσκαλωνίτης) ja Askalōnios (Ἀσκαλώνιος), feminiisissä Askalōnis (Ἀσκαλωνίς), latinaksi Ascalonius ja Ascalona.[2]

Myöhempi historia muokkaa

 
Askalonin jäänteitä.

Diocletianuksen aikana (hallitsi 284–305) kaupunki sai nimen Diokletianopolis.[5] Eusebios kutsuu Askalonia koko Palestiinan maineikkaimmaksi kaupungiksi.[1][25] 300-luvulla kaupunki oli piispanistuin, ja tämä asema säilyi sillä 600-luvulle saakka, jolloin arabit valtasivat sen.[2] Vuosina 1100–1191 kaupunki toimi ristiretkeläisten tukikohtana.[8] Sulttaani Saladin tuhosi Askalonin ja sen linnoitteet vuonna 1191, minkä sanotaan päättäneen kaupungin historian.[8] Toisen tiedon mukaan sulttaani Baibars olisi tuhonnut kaupungin linnoitteet vuonna 1270, ja sen satama tukittiin heittämällä sinne kiviä, jotta ristiretkeläiset eivät voisi enää käyttää sitä.[2]

Myöhemmin lähelle kehittyi arabiasutus nimeltä al-Majdal, joka on kehittynyt vuosien 1948–1949 Israelin itsenäisyyssodan jälkeen nykyiseksi, muinaisen kaupungin mukaan nimetyksi israelilaiseksi Askalonin kaupungiksi (Migdal Ashkelon).[8][26]

Rakennukset ja löydökset muokkaa

 
Bysanttilaisaikaisen kirkon rauniot.

Askalonin kaupungin kooksi roomalaiskaudella on arvioitu noin 64 hehtaaria.[1] Kaupunki oli ympäröity paksuilla muureilla, jotka oli varustettu torneilla ja jotka päättyivät sekä kaupungin pohjois- että eteläpuolella mereen.[2] Muurien vanhinta osaa on kanaanilaisen ajan portti, joka on noin ajalta 2000 eaa.[8] Muurien sisälle jäänyt alue laski mereen kuin puolikaarenmuotoinen teatterin katsomo.[2]

Antiikin kirjallisten lähteiden perusteella Askalonissa oli Apollonille, Atargatikselle ja Isikselle omistetut temppelit. Siellä palvottiin myös ainakin Heraklesta.[1] Rakennuslöytöihin lukeutuu muun muassa synagogien,[1] roomalaisen basilikan ja Santa Maria (Neitsyt Maria) Viridis -kirkon jäänteitä sekä lukuisia lähdekaivoja bysanttilaiselta kaudelta.[8]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ASCALON Israel”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Smith, William: ”Ascalon”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ Askalon Trismegistos. Viitattu 2.10.2023.
  4. ↑ a b Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.14.
  5. ↑ a b c Ashqelon/Ascalon Pleiades. Viitattu 2.10.2023.
  6. ↑ Ashqelon (Israel) 86 Ashkelon - Ασκάλων ToposText. Viitattu 2.10.2023.
  7. ↑ a b ”70 F2 Ashqelon/Ascalon”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  8. ↑ a b c d e f g h i j k l m Ashkelon Holy Land Site. Viitattu 2.10.2023.
  9. ↑ Josephus: Juutalaissodan historia (Bellum Judaicum) 4.11.5.
  10. ↑ Josephus: Juutalaissodan historia (Bellum Judaicum) 3.2.1.
  11. ↑ Tabula Peutingeriana.
  12. ↑ Itinerarium Antonini Augusti; Klaudios Ptolemaios: Geografia 5.16.
  13. ↑ Joos. 13:3; 1. Sam. 6:17
  14. ↑ Tuom. 1:18
  15. ↑ Tuom. 3:3
  16. ↑ 2. Sam. 1:20
  17. ↑ Aam. 1:8; Sef. 2:4–7; Sak. 9:5; Jer. 25:20; Jer. 47:5–7
  18. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 2.4; Herodotos: Historiateos 1.105; vrt. Ovidius: Fasti 2.406.
  19. ↑ Josephus: Juutalaisten muinaisajat (Antiquitates Judaicae) 12.425; 1. Makk. 10:86, 11:60, 12:33.
  20. ↑ Josephus: Juutalaissodan historia (Bellum Judaicum) 1.12.11.
  21. ↑ Josephus: Juutalaissodan historia (Bellum Judaicum) 2.18.5; Juutalaisten muinaisajat (Antiquitates Judaicae) 17.11.5.
  22. ↑ Josephus: Juutalaissodan historia (Bellum Judaicum) 2.18.1, 2.18.5, 3.22.1.
  23. ↑ Josephus: Juutalaissodan historia (Bellum Judaicum) 3.2.1; vrt. Pomponius Mela: De situ orbis 1.11.5.
  24. ↑ Strabon: Geografika 16.2.29; vrt. Plinius vanhempi: Naturalis historia 19.6; Athanaios: Deipnosofistai 2.68; Dioskorides: Lääkeaineista (De materia medica) 1.24; Columella: Res rustica 12.10; Theofrastos: Kasvioppi (Historia plantarum) 7.4 (kreik. & engl. käännös).
  25. ↑ Eusebios: Onomastikon 22.15.
  26. ↑ Ashqelon Encyclopaedia Britannica. Viitattu 11.12.2023.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Askalon_(antiikin_kaupunki)&oldid=22041942”