Arto Häilä
suomalainen kääntäjä
Aarto Kalevi (Arto) Häilä (vuoteen 1964 Ihanaranta; 3. huhtikuuta 1942 Lohja – 9. toukokuuta 2018 Helsinki[1]) oli suomalainen kääntäjä. Hän työskenteli toimittajana muun muassa Helsingin Sanomissa ja kaunokirjallisuuden freelance-suomentajana vuodesta 1975.[2][3]
Suomennoksia
muokkaa- Håkan Hedberg: Japani nousee: Maailman talousvaltias 1980-luvulla. WSOY 1969
- Pentagonin paperit: Yhdysvaltain Vietnaminpolitiikan salainen historia New York Timesin toimittaman tiivistelmän pohjalta. Suomentaneet Arto Häilä, Juhani Koponen ja Esko Pirinen. Tammi 1971
- Edgar Snow: Punatähti Kiinan yllä. Tekijän tark. ja laaj. laitoksesta suom. Arto Häilä. WSOY 1973
- Assar Lindbeck: Uusvasemmiston taloudelliset opit: Kriittistä tarkastelua. WSOY 1973
- Carl Bernstein, Bob Woodward: Presidentin miehet. WSOY 1974
- William Stevenson: 90 minuuttia Entebbessä. WSOY 1976
- Hedrick Smith: Venäläiset amerikkalaisen silmin. WSOY 1976
- Alex Haley: Juuret. WSOY 1977 (lyh. suomennos)
- Isaac Deutscher: Stalin: Poliittinen elämäkerta. WSOY 1978
- William Wharton: Birdy. WSOY 1979
- Ken Follett: Neulansilmä. WSOY 1979
- Alistair MacLean: Alaskan musta kulta. WSOY 1980
- Paul Theroux: Paikallisjunalla Patagoniaan. WSOY 1980
- Ken Follett: Aavikkoleijona. WSOY 1981
- Martin Cruz Smith: Gorkin puisto. WSOY 1981
- Salman Rushdie: Keskiyön lapset. WSOY 1982
- E. L. Doctorow: Kuikkajärvi. Tammi 1982
- Paul Theroux: Moskiittorannikko. WSOY 1982
- George F. Kennan: Ydinharha: Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain suhteet pommin varjossa. Suomentaneet Arto Häilä ja Esko Pirinen. Tammi 1982
- Matts Dumell: Minä vakooja. Ruots. käsikirjoituksesta suom. Arto Häilä. Kustannusvaihe, Tampere 1983
- Malcolm Bradbury: Vaihtokurssit. WSOY 1984
- Nicholas Gage: Eleni kreikkalainen äiti. WSOY 1985
- Tom Clancy: Punaisen Lokakuun metsästys. WSOY 1985
- Paul Theroux: Saarista vihrein ja muita kertomuksia. WSOY 1985
- Norman Mailer: Kovat kundit eivät tanssi. WSOY 1986
- Martin Cruz Smith: Los Alamos. WSOY 1986
- Göran Tunström: Talvimatka Intiaan. Gummerus 1986
- Salman Rushdie: Jaguaarin hymy: Matka Nicaraguaan. Suomentanut Arto Häilä; runot suomentaneet Matti Pellonpää, Matti Rossi ja Pentti Saaritsa. WSOY 1987
- Göran Tunström: Varas. Suomentanut Arto Häilä; kursivoidut runot suomentanut Ilpo Tiihonen. Gummerus 1987
- Pat Conroy: Vuorovetten prinssi. WSOY 1987
- Hans Holmér: Olof Palme on ammuttu! Suomentaneet Seppo Hyrkäs ja Arto Häilä. WSOY 1988
- Pat Conroy: Salaliitto. WSOY 1988
- Graham Swift: Ei tästä maailmasta. WSOY 1989
- Salman Rushdie: Saatanalliset säkeet. WSOY 1989
- Jörn Donner: Eurooppa-raportti. Ruotsinkielisestä käsikirjoituksesta suomentanut Arto Häilä. Otava 1990
- Charles Bukowski: Pystyssä kaiken aikaa. WSOY 1990
- Salman Rushdie: Harun ja tarinoiden meri. WSOY 1991
- William Gibson: Neurovelho. WSOY 1991
- Göran Tunström: Todellinen elämä. Gummerus 1993
- William Gibson: Kreivi Nolla WSOY 1993
- William Gibson: Mona Lisa. WSOY 1995
- Salman Rushdie: Maurin viimeinen huokaus. WSOY 1996
- Salman Rushdie: Maa hänen jalkojensa alla. WSOY 1999
- Clive Cussler: Atlantis. WSOY 2000
- Leif Salmén: Kävelyllä Lenininpuistossa. Tammi 2000
- Robert Service: Lenin: Elämäkerta. WSOY 2001
- Salman Rushdie: Vimma. WSOY 2002
- Leif Salmén: Palatsi Bosporin rannalla. Teos, Helsinki 2005
- Salman Rushdie: Shalimar, ilveilijä. WSOY 2006
- James Surowiecki: Joukkojen viisaus: Miksi monet ovat viisaampia kuin harvat. Teraa cognita, Helsinki 2007
- Leif Salmén: Alas Akropoliilta. Teos, Helsinki 2008
- Salman Rushdie: Firenzen lumoojatar. WSOY 2010
- Gordon F. Sander: Taistelu Suomesta 1939-1940. WSOY 2010
- Ben Ratliff: Coltrane – erään soundin tarina. Like Kustannus, Helsinki 2011
- Salman Rushdie: Joseph Anton: Muistelmat. WSOY 2013
- Anna Reid: Leningrad: Piiritetyn kaupungin murhenäytelmä 1941–1944. WSOY 2013
- Leif Salmén: Maanalainen moskeija. Teos, Helsinki 2013
Palkinnot
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Petäjä, Jukka: Suomentamisen iso kiltti jätti. (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat, 25.5.2018, s. B 19. Artikkelin maksullinen verkkoversio.
- ↑ Kuka kukin on 2003, s. 262. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18086-X
- ↑ Arto Häilä. Kirjasampo.