Armas Yöntilä
Armas Otto Rafael Yöntilä (ent. Lindstedt;[1] 26. huhtikuuta 1892 Helsinki – 1. heinäkuuta 1979 Helsinki)[2] oli suomalainen diplomaatti.
Yöntilä suoritti filosofian maisterin tutkinnon vuonna 1919 ja opiskeli muun muassa Jenassa 1914, Besaconissa 1922 ja Haagissa 1923.[1] Hän toimi ulkoasiainhallinnon palveluksessa attaseana Pariisissa 1919–1921, ulkoministeriön toisena sihteerinä 1921–1922, ensimmäisenä sihteerinä 1922–1923, jaostosihteerinä 1923–1927 ja jaostopäällikkönä 1927–1928. Hän oli lähetystösihteerinä ja -neuvoksena Berliinissä 1929–1934 ja asiainhoitajana ja pääkonsulina Prahassa 1934–1937. Sen jälkeen hän oli ulkoministeriön Kansainliiton osaston osastopäällikkönä vuodet 1938–1940 ja jälleen diplomaattina: ensin pääkonsulina Brysselissä 1940, sitten Hampurissa 1940–1942. Hän siirtyi asiainhoitajaksi Zagrebiin vuosiksi 1942–1944. Ulkoministeriössä hän jaostopäällikkö 1946–1947, apulaisosastopäällikkö 1947–1952, sen jälkeen asiainhoitaja ja pääkonsuli Pretoriassa 1952–1957 ja suurlähettiläs Kööpenhaminassa 1957–1959.[3][4][1] Yöntilä toimi muun muassa Parlamenttien välisen liiton Suomen ryhmän sihteerinä vuosina 1921–1927 sekä vaalilautakunnan puheenjohtajana Saarin kansanäänestyksessä 1935.[4]
Yöntilän tytär oli lehtitoimittaja Leila Kalliala.[1]
Teokset muokkaa
- Parlamenttien välinen liitto – ja maailmansodan jälkeen pidetyt eduskuntien väliset konferenssit. Porvoo: WSOY, 1924.
- La Législation finlandaise sur les minorités nationales et confessionelles. 1924[4]