Avaa päävalikko
Areiopagi
Ἄρειος πάγος
L'Areòpag des de l'Acròpoli, Atenes.JPG

Areiopagi Akropoliilta nähtynä.

Tyyppi
kukkula, kallio (d)View and modify data on Wikidata
Sijainti
Korkeus merenpinnasta
115 m
Koordinaatit

Areiopagi (joskus myös Areopagi; m.kreik. Ἄρειος πάγος, Áreios págos, "Areen kukkula") on Ateenassa Akropolin luoteispuolella sijaitseva kukkula. Kukkula on saanut nimensä siitä, että se oli alun perin omistettu Ares-jumalalle. Kukkulalla toimi antiikin aikana siitä nimensä saanut areiopagin neuvosto.[1]

MaantiedeMuokkaa

 
Areiopagin kukkula.

Areiopagin kukkula sijaitsee antiikin aikaisen Ateenan alueen keskellä Akropolis-kukkulan ja Agoran välisellä alueella, Agorasta etelään ja Akropoliista luoteeseen. Areiopagin länsipuolella on Pnyksin kukkula. Kukkulan korkeus on noin 115 metriä.[2] Areiopagi on marmorikiveä ja nykyisin lähes paljas. Kukkulan pohjoisrinne on jyrkkä, ja pääsy ylös on eteläsivulta kallioon kaiverrettuja portaita pitkin. Paikalta on hyvä näköala Akropoliille ja Agoralle.[3][4]

Mytologia ja historiaMuokkaa

Kreikkalaisen mytologian mukaan kukkula sai nimensä siitä, että Ares tuomittiin paikalla tämän surmattua Poseidonin pojan Halirrothioksen. Toisen selityksen mukaan nimi oli peräisin siitä, että amatsonit uhrasivat paikalla Areelle.[4] Aiskhyloksen Eumenideissa Areiopagi oli paikka, johon Orestes joutui tuomittavaksi surmattuaan äitinsä Klytaimnestran, joka oli murhannut hänen isänsä Agamemnonin.[3]

Areiopagin kukkulalla tai sen ympäristössä oli asutusta viimeistään geometrisella kaudella 800-luvulla eaa., jolta ajalta kukkulan rinteestä on löytynyt hautoja.[1] Antiikin aikana kukkulan pohjoisrinteessä olevassa luolassa oli Erinysten eli kostottarien pyhäkkö. Kukkulalla oli myös Boreaksen ja amatsonien kultit, mutta niiden sijaintipaikkaa ei tiedetä. Areiopagin neuvoston tiedetään kokoontuneen paikalla viimeistään 600-luvulla eaa.[4]

Areiopagin neuvostoMuokkaa

Pääartikkeli: Areiopagin neuvosto

Areiopagin neuvosto oli Ateenan vanhimpia instituutioita ja vanhastaan kaupungin arvostetuimpia ja vaikutusvaltaisimpia toimijoita. Se oli alun perin Ateenan kuninkaan neuvosto. Myöhemmin se koostui entisistä arkonteista. 400-luvulla eaa. neuvoston valtaa vähennettiin, minkä jälkeen se toimi pääasiassa tuomioistuimena murhatapauksissa.[1]

 
Apostoli Paavalin Areiopagilla pitämän puheen sisältävä muistolaatta Areiopagilta.

Apostolien tekojen mukaan apostoli Paavali vietiin myös Areiopagille kuultavaksi levittämistään opeista hänen ollessaan Ateenassa,[5] mikä on ajoitettu vuoteen 50–54 jaa.[2][4][6] Paavali piti neuvostolle puheen, jossa hän selitti kristinuskon perusteita.[5] Tapahtuman muistoksi ylös kukkulalle johtavien portaiden oikealle puolelle kallioon on kiinnitetty pronssilaatta, jossa on Paavalin pitämä puhe kreikan kielellä.[7] Erään teorian mukaan Paavali olisi kuitenkin puhunut neuvostolle Kuninkaallisella stoalla, joka oli myös neuvoston käytössä.[4]

Rakennukset ja löydöksetMuokkaa

Areiopagilla ei ole säilynyt merkittäviä rakennelmia. Kukkulalla on suorakulmaiseksi hakattuja kiviä, jotka ovat toimineet mahdollisesti joko alttareina tai syytettyjen ja syyttäjien istuimina oikeudenkäynnin aikana.[4] Areiopagilta tehdyt esinelöydöt ovat Antiikin Agoran museossa. Niihin lukeutuu muun muassa haudoista löydettyjä geometrisen kauden koruja.

Areiopagin läheisyydessä sijaitsi lukuisia pyhäköitä ja muita rakennuksia. Näihin lukeutuu muun muassa Amyneion-niminen pyhäkkö kukkulan etelärinteessä.[8][9]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Areiopagi”, Antiikin käsikirja, s. 51. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  2. a b Hill of Areopagus Athens24. Viitattu 27.3.2017.
  3. a b Areopagus (Mars Hill), Athens Sacred Destinations. Viitattu 27.3.2017.
  4. a b c d e f Άρειος Πάγος Αρχαιολογία της πόλης των Αθηνών. Viitattu 27.3.2017.
  5. a b Apt. 17:19–34
  6. Areopagus Visit Ancient Greece. Viitattu 27.3.2017.
  7. Bennett, Lindsay & Dailey, Donna: Ateena. Berlitz-matkaopas. Suomentanut Irmeli Järnefelt, Tero Valtonen. Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-4980-2.
  8. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ATHENS Attica, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  9. Amyneion Associations in the Greco-Roman World. Viitattu 18.2.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa