Serbian antibyrokraattinen vallankumous

Serbian antibyrokraattinen vallankumous oli Serbian johtajan Slobodan Miloševićin poliittisten liittolaisten nousu valtaan monissa silloisen Jugoslavian tasavalloissa ja autonomisilla alueilla vuosina 19881989.[1] Termin on alkujaan luonut vuonna 1933 Lev Trotski analysoidessaan neuvostoyhteiskunnan sisäistä ristiriitaisuutta ja muista ongelmia, joiden poistaminen ei hänen mukaansa onnistuisi sisäisten uudistusten keinoin.[2]

Vuonna 1987 Milošević teki matkan Kosovoon, missä väkijoukot hurrasivat kun hän lupasi puolustaa alueen oikeuksia. Vuonna 1989 perustuslain muutos käytännössä lopetti Kosovon autonomian.[3]

Miloševićin ryhmä kuljetti eri alueille omia kannattajiaan mieltä osoittamaan, ja onnistuivatkin kaatamaan paikallishallituksia Kosovossa, Vojvodinassa ja Montenegrossa. Mielenosoitus Ljubljanassa ja vallankaappaus Sloveniassa eivät sen sijaan onnistuneet.[4]

Vallankumouksien sanottiin olevan suunnattuja korruptiota, byrokratiaa ja kansasta etääntynyttä hallintoa vastaan, mutta niiden todellisena tarkoituksena oli vakiinnuttaa Miloševićin valtaa Jugoslaviassa. Tämä näkyi siitä, että Serbian tiedotusvälineet tukivat vahvasti katutasolla toimivaa joukkoliikettä.lähde?

Lokakuussa 1988 tapahtui niin sanottu jogurttivallankumous Vojvodinassa, kun 150 000 serbiä osoitti mieltään vanhoillista paikallishallintoa vastaan Vojvodinan pääkaupungissa Novi Sadissa. Vojvodinan johtomiehet, jotka olivat koettaneet neuvotella Miloševićin kanssa, hämmästyivät heitä vastaan suunnattua mielenosoitusta ja ryöpytystä tiedotusvälineissä. Mielenosoittajat heittelivät jogurttipurkkeja Novi Sadin parlamenttitaloon.[5]

5. lokakuuta alkaneet mielenosoitukset päättyivät Vojvodinan autonomisen alueen presidenttineuvoston vaihtumiseen Milosevicille uskollisiin poliitikkoihin. Novi Sadin tapahtumat toistuivat 18. marraskuuta 1988 Belgradissa Ušćessa, missä oli luultavasti tarkoitus näyttää, että Miloševićilla on vankka kansan tuki Serbiassa. Montenegron mielenosoitukset nostivat 10. tammikuuta 1989 valtaan Miloševićin puolueeseen kuuluvat Momir Bulatovićin, Milo Đukanovićin ja Svetozar Marovićin. Myös Kosovo Poljen taistelun 600-vuotispäivänä 28. kesäkuuta 1989 pidetty turkkilaisia vastaan käydyn sankarilliseksi häviöksi kuvatun taistelun muistoksi pidetty joukkokokous kuuluu tähän sarjaan. Joukkokokoukseen osallistui yli miljoona serbiä.[6]

Lähteet muokkaa

  1. Serbia, anti-bureaucratic revolution, 1987–1989 The International Encyclopedia of Revolution and Protest. Viitattu 9.2.2013. [vanhentunut linkki]
  2. Ernest Mandel, Political Revolution in So-called Socialist Societies
  3. Kosovo Chronology PBS. Viitattu 9.3.2013.
  4. The Historical Circumstances in Which »The Rally of Truth« in Ljubljana Was Prevented Varstvoslovje / Journal of Criminal Justice and Security. Arkistoitu 13.12.2013. Viitattu 9.3.2013.
  5. Ramet S. P. (toim.): ”Emil Kerenji: Vovodina since 1988”, Serbia since 1989: Politics and Society under Milopevic and After, s. 350-354. University of Washington Press, 2005. ISBN 9780295802077. Google Books (viitattu 9.3.2013).
  6. The Undoing of Yugoslavia Voices. Center for Balkan Development. Arkistoitu 25.10.2011. Viitattu 9.3.2013.

Aiheesta muualla muokkaa