Avaa päävalikko

Anna-Maria Åström

suomalainen kansatieteilijä, Åbo Akademin kansatieteen emeritaprofesori

Anna-Maria Åström (s. 15. syyskuuta 1951 Helsinki) on suomalainen filosofian tohtori, joka toimi Åbo Akademin pohjoismaisen kansatieteen professorina (1999–2015).[1][2][3][4][5]

Anna-Maria Åström
Henkilötiedot
Syntynyt 15. syyskuuta 1951 (ikä 68)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Ammatti kansatieteen professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Instituutti Åbo Akademi
Palkinnot SLS:n Mauritz Hallbergin palkinto (1994)
Kungl. Gustav Adolfs Akad. pris för svenska folkkultur (1994)
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto (2002)

Åström kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1970 (Lärovärket för gossar och flickor i Helsingfors). Hän opiskeli Helsingin yliopistossa, josta valmistui valtiotieteiden kandidaatiksi 1975, filosofian lisensiaatiksi 1984 ja tohtoriksi 1994. Åbo Akademin suomalaisen ja vertailevan etnologian dosentti (1995–).[1][3]

Hän työskenteli Eduskunnan kirjastossa tilapäisenä kirjastotyöntekijänä (1975), ja Ammattikasvatushallituksessa tilapäisenä kääntäjänä (1976). Hän oli Helsingin kaupungin tilastokeskuksen aktuaari (1976–1979). Tämän jälkeen hän oli Svenska litteratursällskapet i Finlandin kansankulttuuriarkiston assistentti, arkistonhoitaja ja -johtaja (1979–1987). Hän oli Helsingin kaupungin historiakomission osa-aikainen tutkija (1995–1996), sitten Suomen Akatemian nuorempi (1987–1995) ja vanhempi tutkija (1995–1999). Åbo Akademin kansatieteen, erityisesti pohjoismaisen kansatieteen professorina hän toimi vuodesta 1999 eläkkeelle jäämiseensä saakka.[1][3]

Hän oli Laboratorium för folk och kulturin toimittaja (1989–2004).[3] Lisäksi hän on ollut useiden tieteellisten julkaisujen toimituskunnan jäsen: Ethnologia Fennica (1989–), Historisk tidskrift för Finland (1990–1998), Budkavlen (1999–) ja Ethnologia Scandinavica (2004–).[3][1]

Åströmin saamiin tunnustuksiin kuuluvat Svenska litteratursällskapet i Finlandin Mauritz Hallbergin palkinto (1994), Kuninkaallisen Gustav Adolfin akatemian ruotsalaisen kansankulttuurin palkinto (1994) ja Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto (2002).[1][3] Åström on ollut Suomen Tiedeseuran jäsen vuodesta 2002.[2][3]

Åströmin isä on professori Sven-Erik Åström.[3]

JulkaisutoimintaMuokkaa

Vuoteen 2007 mennessä Åströmin tuotantoon kuului noin 80 tieteellistä artikkelia tai muuta julkaisua.[1] Uppslagsverket Finland mainitsee hänen julkaisseen noin 200 tieteellistä kirjoitusta.[4]

TeoksiaMuokkaa

  • Social struktur och livsföring i Kaskö under 1900–talet: Kaskö kontinuitet och förändring i en småstad (1985)
  • Hemma bäst (1990), toimite
  • Kring tiden (1991), toimite
  • ”Sockenboarne”: Herrgårdskultur i Savolax 1790–1850 (1993), väitöskirja
  • Gränsfolkets barn (2001)
  • Memories of my town (2004), toimite
  • Stadens hjärta (2012), toimite

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 852. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  2. a b Jäsenluettelo – Suomen tiedeseuran varsinaiset jäsenet (PDF) 31.5.2018. Suomen Tiedeseura. Viitattu 1.4.2019.
  3. a b c d e f g h Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 1044. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  4. a b Åström, Anna-Maria hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  5. Forskare vid ämnet etnologi: Professor Anna-Maria Åström f. 1951 (Vuonna 2015 arkistoitu verkkosivu.) Åbo Akademi. Viitattu 1.4.2019.