Amisos
Amisos (m.kreik. Ἀμισός, lat. Amisus), myöhemmin myös Peiraieus (m.kreik. Πειραιεύς), oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Pontisessa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3] Se sijaitsi lähellä nykyistä Samsunin kaupunkia.[4][5][6]
| Amisos | |
|---|---|
| Ἀμισός | |
 Toinen Amisoksen tumulus-haudoista. |
|
| Sijainti | |
  Amisos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Turkki |
| Paikkakunta | Samsun, Samsun |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | n. 564 eaa.– |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Pontinen Vähä-Aasia |
| Aiheesta muualla | |
Amisos oli Vähän-Aasian Mustanmeren puoleisen rannikon merkittävimpiä kreikkalaissiirtokuntia, vaikkakin hävisi asemassa Sinopelle. Hellenistisellä kaudella Amisos tuli osaksi Pontoksen kuningaskuntaa. Rooman vallan alle se tuli ensimmäisen kerran vuonna 71 eaa.[1][2][3]
Maantiede
muokkaaAmisos sijaitsi Vähän-Aasian pohjoisrannikolla Pontoksen eli Mustanmeren etelärannalla. Kaupunki oli rakennettu paikkaan, joka oli sisämaan Kappadokiasta rannikolle johtaneen luonnollisen tien päätepiste. Strabonin mukaan Amisoksen etäisyys lännempänä sijainneesta Sinopesta oli 900 stadioninmittaa eli noin 165 kilometriä.[1][2][3]
.jpg)
Amisoksen kaupunkikeskus sijaitsi ylätasankomaisessa niemenkärjessä, joka muodosti Amisoksenlahden länsirannan ja sijaitsi noin kolme kilometriä luoteeseen nykyisen Samsunin kaupungin keskustasta. Pohjois- ja itäpuolella kaupungin niemi rajautui mereen. Länsipuolella oli rotko, nykyinen Kürtüun Irmağin rotko. Myös eteläpuoli oli helposti puolustettavissa.[1][2][3]
Amisoksen yläkaupunki käsitti noin 44 hehtaarin kokoisen alueen. Nykyisin kukkula tunnetaan Toramanin kukkulana. Alakaupunki sijaitsi lähempänä satamaa,[7] joka sijaitsi niemen itärannalla pohjoiseen nykyisen kaupungin satamasta. Se ei ollut luonnonsatama vaan tehty ankkuripaikaksi kahdella aallonmurtajalla.[1][2][3]
Amisoksen länsipuolella virtasi Halys-joki (nyk. Kizil Irmak) ja itäpuolella Iris-joki (nyk. Yeşil Irmak).[2] Amisoksen kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kokoa ei tunneta tarkasti. Hellenistisellä kaudella sen koko on voinut olla jopa 500 neliökilometriä, mutta alun perin se on todennäköisesti ollut pienempi.[1] Lännessä alue ulottui Halys-joelle.[1] Ainakin Strabonin aikana siihen kuuluivat idässä muun muassa Themiskyra sekä Sidene eli Siden kaupungin, myöhemmän Polemonionin, alue.[3] Alue tuotti rautaa, hopeaa ja oliiveita.[1] Seudun alkuperäisväestöstä käytettiin nimityksiä Syroi, Assyrioi ja Leukosyroi sekä kappadokialaiset (Kappadokes).[1]
Amisoksesta sisämaahan suuntautunut tie johti Amaseian, Zelan ja Kaisareian kautta Vähän-Aasian poikki aina Tarsokseen saakka.[1]
Historia
muokkaa
Arkaainen ja klassinen kausi
muokkaaAmisos oli joonialaista alkuperää ollut siirtokunta ja perustettiin arkaaisella kaudella noin vuonna 564 eaa.[1][2] Sen varhaisvaiheet tunnetaan antiikin lähteistä kuitenkin huonosti. Hekataios oletti sen olevan sama paikka, josta Homeros käyttää nimitystä Enete. Strabonin lainaaman Theopompoksen mukaan sen olisivat perustaneet Miletoksesta tulleet siirtokuntalaiset. Myöhemmin sen asuttivat kappadokialaiset.[1][3][8] Skymnos Khioslainen sen sijaan kutsuu Amisosta Fokaian siirtokunnaksi, ja sanoo sen olleen noin vuonna 559 eaa. perustettua Herakleiaa vanhempi.[1][3][9] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Amisēnos (Ἀμισηνός) ja Amisios (Ἀμίσιος), myöhemmin latinaksi Amisenus.[3]
Amisoksesta tuli Vähän-Aasian Mustanmeren puoleisen rannikon kukoistavin kreikkalaiskaupunki Sinopen jälkeen. Varhaisvaiheissaan se saattoi olla poliksena paljolti Sinopen alaisuudessa. Klassisella kaudella 400-luvun eaa. puolessa välissä Amisoksen asuttivat Athenokleen johtamat ateenalaiset kleruukit, jotka vaihtoivat sen nimeksi Peiraieus Pireuksen mukaan.[1][2][3] Tarkka aika ei käy ilmi antiikin lähteistä. Plutarkhos sanoo, että tämä tapahtui aikana, jolloin ateenalaiset olivat valtansa huipulla,[3][10] mikä viitannee Deloksen meriliiton aikaan.[3] Oletettavasti ateenalainen asutusvaihe ajoittuu Perikleen Pontoksen sotaretken aikoihin noin vuonna 436 eaa.[1][11] Tuolta ajalta lähtien aina noin vuoteen 330 eaa. saakka kaupunki löi omaa persialaisen standardin mukaista hopearahaa.[1][12]
Ateenalaisen kauden seurauksena kaupunki oli jonkun aikaa demokratia.[1] Ateenalaisten antama nimi ei säilynyt kauaa, ja myöhemmin paikka tunnettiin jälleen Amisoksena.[2][3] Se päätyi pian Persian valtaan. Aleksanteri Suuri palautti Amisokselle vapauden ja demokraattisen valtiomuodon.[2]
Hellenistinen ja roomalainen kausi
muokkaa200- tai 100-luvulla eaa., joko Ariobarzaneen tai tämän seuraajan Mithridates II:n aikana, Amisos tuli Pontoksen kuninkaiden alaisuuteen. Se oli edelleen merkittävä kauppakaupunki.[1][2][3] Mithridates VI teki Amisoksesta toisen asuinpaikkansa Sinopen ohella, ja laajensi sitä kaupunginosalla, jolle antoi lisänimensä mukaan nimen Eupatoria. Se oli erotettu muusta kaupungista muurilla, ja sen väestö oli todennäköisesti eri alkuperää kuin vanhan Amisoksen väestö. Kuninkaan asumus oli tässä uudessa kaupunginosassa.[3][13]
Kaupungin linnoitteiden vahvuus tulee ilmi siitä, kuinka hyvin se kykeni puolustautumaan Luculluksen johtamien roomalaisten hyökkäystä Mithridatesta vastaan käydyissä Mithridateen sodissa vuonna 71 eaa.[3][14] Lucullus tuhosi Eupatorian valtauksen yhteydessä ja myös vanha Amisos kärsi suuria vaurioita, joskin Lucullus kunnostutti sen myöhemmin ja antoi sille vapauden.[2] Amisoslainen grammaatikko Tyrannion jäi Luculluksen vangiksi, ja vietiin Roomaan.[3][15]
Mithridateen poika Farnakes II valtasi kaupungin takaisin roomalaisilta talvella 48–47 eaa. ja kohteli sitä julmasti.[2][3][16] Julius Caesar voitti Farnakeen taistelussa Zeleian lähellä ja palautti Amisokselle vapauden, koska se oli vastustanut Farnakesta pitkään.[3][17] Strabonin mukaan Marcus Antonius antoi Amisoksen takaisin Pontoksen kuninkaille, oletettavasti Polemon I:lle, vuonna 36 eaa., kun taas Augustus vei kaupungin sen tyrannilta Stratonilta, jonka Antonius oli asettanut, vuoden 31 eaa. Aktionin taistelun jälkeen ja teki siitä jälleen vapaan.[2][3] Kaupungin vapaa asema säilyi Rooman keisarikaudella, mikä käy ilmi muun muassa Plinius nuoremman kirjeestä Trajanukselle, jossa kaupunkia kutsutaan ilmaisulla libera et foederata, ja sillä sanotaan olleen omat lakinsa.[3][18]
Kaivaukset
muokkaaNykyisessä Samsunissa on suoritettu vain vähän arkeologisia kaivauksia.[1] Monet niistä ovat pelastuskaivauksia.[7] Monet kaupungin kukkulan jäänteet tuhoutuivat, kun paikalle rakennettiin sotilastukikohta vuosina 1954–1956. Se on paikalla edelleen.[7]
Rakennukset ja löydökset
muokkaa
Amisoksen akropoliilta on löydetty muurien, puolipyöreiden tornien ja rakennusten osia sekä keramiikkaa.[2][3] Pari kilometriä siitä sisämaahan on löydetty temppelin jäänteet, mukaan lukien pylväiden ja reliefiveistosten osia.[2] Kaupungin sataman aallonmurtajaa on ollut näkyvissä pääosin veden alla vielä 1800-luvulla.[3] Löydöksiin lukeutuu myös muun muassa maanalaisia vesisäiliöitä, kallioon hakattuja hautakammioita sekä Akhilleusta ja Thetistä esittävä suurikokoinen mosaiikki.[2]
Kaupungista on löydetty myös kaksi hellenistisellä kaudella tehtyä suurta tumulus-hautaa, niin kutsutut Pohjoistumulus ja Etelätumulus. Niiden oletetaan kuuluneen Pontoksen kuningassuvun jäsenille tai muulle ylhäisölle. Pohjoistumuluksessa on kolme hautahuonetta ja Etelätumuluksessa kaksi. Hautojen kaivaukset suoritettiin vuosina 2004–2005. Tumuluksista on muodostettu arkeologinen kohde, jolle pääsee köysiradalla.[19] Kaupungin nekropoliita on löydetty kaupunkikukkulan länsi-, itä- ja etelärinteistä.[7]
Nykyisestä Ak Alanista noin 18 kilometriä Samsunista lounaaseen on löydetty kukkulalla olleen linnoitetun asutuksen jäänteet, josta on tehty sekä kappadokialaisen että kreikkalaisen esinekulttuurin löytöjä.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”712. Amisos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”AMISOS (Samsun) Pontus, Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w Smith, William: ”Amisus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Amisus/Peiraieus Pleiades. Viitattu 1.2.2022.
- ↑ Amisos (Pontus) 104 Samsun - Άμισος ToposText. Viitattu 1.2.2022.
- ↑ ”87 B3 Amisus/Peiraieus”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
- ↑ a b c d Atasoy, Yusuf Sümer: History Revealed Ancient Samsun (Amisos) 2007. Academia.edu. Viitattu 1.2.2022.
- ↑ Homeros: Ilias 2.852; Theopompos, fragmentti 389 teoksessa Strabon: Geografika 12.3.14.
- ↑ Pseudo-Skymnos: Periodos Nikomedeelle 957.
- ↑ Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Lucullus 19.
- ↑ Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Perikles 20.
- ↑ Hansen, Mogens Herman: Index of characteristics that indicate polis status of 541 communities not explicitly called polis in Archaic and/or Classical sources Copenhagen Polis Centre. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 1.2.2022.
- ↑ Appianos: Mithridateen sodat 78.
- ↑ Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Lucullus 15–.
- ↑ Smith, William: ”Tyrannion (1)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Dion Kassios: Historiae Romanae 42.46.
- ↑ Appianos: Rooman sisällissota (Bellum civile) 2.91.
- ↑ Plinius nuorempi: Kirjeet 10.93.
- ↑ Amisos Hill Tour Maker Turkey. Arkistoitu 3.2.2022. Viitattu 1.2.2022.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Amisos Wikimedia Commonsissa
