Alppilan kirkko
Alppilan kirkko on Helsingin Alppilassa sijaitseva Kallion seurakunnan kirkkorakennus. Se sijaitsee tiheästi asutulla alueella lähellä Linnanmäen huvipuistoa.[1] Vaikka kirkkoa ei ole suojeltu kaavassa, Museovirasto on määritellyt sen osaksi valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä kirkon korkeatasoisen arkkitehtuurin ja edustavuuden takia.[2][3] Vuonna 2025 rakennus on poistumassa kirkollisesta käytöstä ja sen tulevaisuus on epäselvä.[4]
Alppilan kirkko | |
---|---|
![]() Kirkon julkisivu Kotkankadulle. |
|
Sijainti | Kotkankatu 2, Alppila, Alppiharju, Helsinki |
Koordinaatit | |
Kirkkokunta | Suomen evankelis-luterilainen kirkko |
Hiippakunta | Helsingin hiippakunta |
Seurakunta | Kallion seurakunta, Alppilan seurakunta (1957–2011) |
Rakentamisvuosi | 1957 |
Suunnittelija | Keijo Ström ja Olavi Tuomisto |
Istumapaikkoja | 500 |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Historia
muokkaaVuonna 1953 kirkon rakentamista varten järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jonka voittivat Keijo Ström ja Olavi Tuomisto. [5] Kirkon rakentaminen tapahtui aikakautena, jolloin Helsinkiin rakennettiin paljon uusia kirkkoja ja niitä hoitamaan uusia seurakuntia. Kirkon paikalla oli puutaloja, joiden asukkaille rakennettiin korvaavat asunnot kerrostaloon Kustaan kadulle, jonne rakennettiin myös tiloja seurakuntatoiminnalle.[6] Vuonna 1957 valmistuneen kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Keijo Ström ja Olavi Tuomisto. Kirkon alkuvaiheessa sen hahmottaminen kirkoksi koettiin sen modernin arkkitehtuurin takia vaikeaksi.[7] Kirkon nimi oli alun perin Kotkankadun seurakunnallinen työkeskus.[8] Se suunniteltiin palvelemaan monipuolisesti alueen pääasiassa työväenluokkaista väestöä.[9] Alppilan kirkko rakennettiin varsin kookkaaksi huoneistoalaltaan, joka on yhteensä noin 3875 neliömetriä.[10] Alppilan kirkko rakennettiin alun perin Alppilan seurakunnan käyttöön, mutta se liitettiin vuonna 2011 Kallion seurakuntaan, minkä jälkeen Alppilan kirkosta tuli uuden Kallion seurakunnan toinen kirkkorakennus.[11] Kirkon peruskorjaus valmistui vuonna 2011. Pääasiassa talotekniikkaan kohdistunut korjaus maksoi noin 5 miljoonaa euroa.[10]
Arkkitehtuuri
muokkaaUlkopuolelta kirkko on valkoiseksi rapattua tiiltä ja se on pääosin räystäätön.[10] Kirkkosalissa on 500 paikkaa, mutta yhdistämällä se seurakuntasaliin saadaan 100 lisäpaikkaa. Kirkkosali on muodoltaan suorakaiteinen, johon valo tulee kuorissa olevasta pystyikkunasta ja katonrajassa olevasta ikkunanauhasta. Alttaritaulua kirkossa ei ole, vaan sen tilalla on alttarin yläpuolella oleva suuri risti. Kirkkosalin sisäpinnat ovat valkoiseksi maalattua tiiltä.[2] Kirkko on tiloiltaan monitoimirakennus, siinä on kirkkosalin lisäksi seurakuntasali, kappeli, rippikoulusali ja kirkkoherranvirasto sekä urheilu- ja kerhotiloja. Rakennuksen yhteydessä on kahdeksan asuntoa.[10]
Kappelin eteisaulassa on taidemaalari Veikko Vionojan suurikokoinen teos Kristus arkisen aherruksen keskellä. Seurakuntasalissa on taidemaalari Juhani Linnovaaran Ristinkukka ja seurakuntasalin lämpiössä kirkon edesmenneen kanttorin Matti Kostian maalaus Pääsiäisaamu. Kirkkohopeat ovat akateemikko Bertel Gardbergin ja tekstiilit Hilkka Vuorisen sekä Eila Annikki Vesimaan suunnittelemat.[12] Lisäksi kirkossa on ystävyysseurakunnilta saatu alttariliina ja ehtoollisleipälautanen.[1]
Kirkon 26-äänikertaiset urut on rakentanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1958. Niiden mekaanis-sähköpneumaattinen rakenne on Suomessa ainutlaatuinen.[13] Urut on peruskorjattu vuonna 2011.[14] Kirkon etuosassa on myös urkupositiivi, joka on ollut aiemmin tilapäiskäytössä lukuisissa muissa Helsingin seurakuntien kirkoissa. Vuonna 1989 se sijoitettiin pysyvästi Alppilaan[15] Lisäksi kirkkosalissa on flyygeli.[16]
Käyttö
muokkaaJo kirkon rakentamisvaiheessa se suunniteltiin laajemmin alueen asukkaiden käyttöön ja kirkossa onkin ollut tiloja myös muun muassa erilaiselle harrastetoiminnalle. [2] Kirkon liikuntasalissa on muun muassa toiminut paikallinen koripalloseura ja kirkossa on erilaisia tiloja käsityön harrastamiselle.[4] [10] Kirkossa on järjestetty suomenkielisen seurakuntatoiminnan lisäksi muun muassa kiinan- ja vironkielistä seurakuntatoimintaa.[17] Vuodesta 2011 kirkossa on toiminut myös Kallion seurakunnan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille järjestetty sateenkaaritoiminta.[18] 2010-luvulla kirkosta pyrittiin rakentamaan "merimieskirkkomaisen kaupunkiyhteisön" keskus, jota johtamaan kirkkoon palkattiin toiminnanjohtaja.[19] Alppilan kirkossa onkin järjestetty muun muassa kaikille avoimia ruokailuja ja pidetty kahvilaa.[20]
Helsingin seurakuntayhtymä on tiedottanut, että kirkkorakennus on vuonna 2010 toteutetusta peruskorjauksesta huolimatta huonokuntoinen ja se vaatisi perusteellista korjaamista. Kirkon noin 30 miljoonaa euroa maksavaan peruskorjaukseen ei ole löytynyt varoja ja jopa kirkon purkamista on pohdittu.[21] [4] Vuonna 2024 Kallion seurakunta ilmoitti luopuvansa kirkosta. Alppilan kirkon toiminta siirtyy Kallion kirkkoon ja mahdollisiin vuokratiloihin. Kaikelle kirkon toiminnalle ei kuitenkaan pystytä tarjoamaan uusia tiloja. [4] Samanaikaisesti Helsingissä monesta muustakin kirkosta ollaan luopumassa kirkosta eroamisesta johtuvista talousvaikeuksista. [22]Kirkon omistava Helsingin seurakuntayhtymä aikoo säilyttää tontin omistuksen itsellään, mutta myymään kirkon tiloja asuinrakentamiselle. Kirkon arvokkaimpia osia on kuitenkin tavoitteena säilyttää.[10]
Kuvia
muokkaa-
Alppilan kirkko Viipurinkadun puolelta katsottuna.
-
Kirkkosali.
-
Kirkkosali alttarilta katsottuna.
-
Urkuparvi.
-
Aulatilaa.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Alppilan kirkko Helsingin seurakunnat. Viitattu 14.3.2025.
- ↑ a b c RKY ι Kohdetiedot www.rky.fi. Viitattu 14.3.2025.
- ↑ Alppilan kirkon kortteli on kiinnostava kehityskohde Helsingin seurakunnat. Viitattu 14.3.2025.
- ↑ a b c d Marjo Rämö: Seurakunta luopuu Alppilan kirkosta – paikallinen urheiluseura menettämässä kotisalinsa Helsingin Uutiset. 10.3.2024. Viitattu 14.3.2025.
- ↑ Dynasty tietopalvelu : Helsingin seurakuntayhtymä hsrky10fi.oncloudos.com. Viitattu 14.3.2025.
- ↑ Aho, Arvo (1980): Seurakunnat rakentavat. Teoksessa Kehityksen kärjessä, vähän jäljessä. Toimittanut Esa Santakari. Helsingin seurakuntayhtymä.
- ↑ Alppilan kirkko Helsingin seurakunnat. Viitattu 14.3.2025.
- ↑ Alppilan kirkko 16.6.2021. Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 3.8.2022.
- ↑ https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2021_kaava/4464_2_Ominaispiirteet_01_alppiharju.pdf. Viitattu 14.3.2025
- ↑ a b c d e f Dynasty tietopalvelu : Helsingin seurakuntayhtymä hsrky10fi.oncloudos.com. Viitattu 14.3.2025.
- ↑ Veera Karhuvaara, Markku Karumo: Helsingin seurakuntien määrä vähenee kuudella vuonna 2011 Helsingin Sanomat. 26.3.2008. Viitattu 14.3.2025.
- ↑ Alppilan kirkko 16.6.2021. Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 3.8.2022.
- ↑ Alppilan kirkko 16.6.2021. Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 3.8.2022.
- ↑ Laura Leipakka: Alppilan kirkko Suomen urut. 8.1.2018. Viitattu 14.3.2025. (englanniksi)
- ↑ Laura Leipakka: Alppilan kirkko - kuoripositiivi Suomen urut. 8.1.2018. Viitattu 14.3.2025. (englanniksi)
- ↑ Alppilan tilat Helsingin seurakunnat. Viitattu 14.3.2025.
- ↑ Alppilan kirkko - MyHelsinki www.myhelsinki.fi. Viitattu 14.3.2025.
- ↑ Vuoden pappi 2019: Jaana Partti - Toiminta AKI-liitot. Viitattu 14.3.2025.
- ↑ Kotimaan toimitus: Toiminnanjohtajat tulevat kirkkoonkin Kotimaa. 5.11.2014. Viitattu 14.3.2025.
- ↑ Tule kirkolle syömään yhdessä Helsingin seurakunnat. Viitattu 14.3.2025.
- ↑ Kirkko | Kirkon jäsenkadon ankarat seuraukset: jopa kuusi kirkkoa aiotaan sulkea Helsingissä Helsingin Sanomat. 25.11.2021. Viitattu 26.11.2021.
- ↑ Rantala Niilo: Helsingin Munkkivuoren ja Oulunkylän kirkoista luovutaan – ”Luopumispäätöksiä odotettavissa myös ensi vuonna” Kotimaa. 20.12.2022. Viitattu 15.3.2025.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alppilan kirkko Wikimedia Commonsissa