Avaa päävalikko
Alnašin piiri Udmurtian kartalla.

Alnašin piiri (ven. Ална́шский райо́н, Alnašski raion, udmurtiksi Алнаш ёрос, Alnaš joros) on paikallinen itsehallintoalue Udmurtian tasavallassa Venäjällä. Vuonna 1929 perustetun piirin pinta-ala on 896 neliökilometriä. Vuonna 2010 siellä oli 20 403 asukasta.[1]

Alnašin piirin vaakuna

Hallinnollinen keskus on Alnašin kylä, jonka maalaiskunta oli piirin väkirikkain, noin 6 300 asukasta (2010). Kaikkiaan piiriin kuuluu 12 maalaiskuntaa.[1]

Piiri sijaitsee Udmurtian eteläosassa. Pohjoisessa se rajoittuu Možgan piiriin, idässä ja etelässä Tatarstanin Agryzin ja Mendelejevskin piireihin sekä lännessä Grahovon piiriin.

Seudulla on kivihiili-, ruskohiili- ja kupariesiintymiä. Nykyisin hyödynnettäviä luonnonvaroja ovat kalkkikivi, okra sekä Varzi-Jatšin kivennäisvesi ja parantavat mudat. Pinta-alasta 72 % on maatalousmaata, 18 % metsää ja 1 % vesistöjä.

Piirin kautta kulkee Agryzin ja Naberežnyje Tšelnyn välinen rautatie, MoskovanVladimirinNižni NovgorodinUfan välinen M7-valtatie sekä Iževskin ja Naberežnyje Tšelnyn välinen maantie. Piirikeskuksesta on matkaa tasavallan pääkaupunkiin 128 kilometriä.

Väestöstä 81,7 % on udmurtteja, 12,2 % venäläisiä, 3,5 % tataareja ja 2,1 % mareja.

Tärkein elinkeino on maatalous. Piirissä toimii 16 maatalousyritystä ja 124 yksityistilaa. Teollisuus on vähäistä.

Asanovossa toimii maatalousopisto. Kulttuurilaitoksia ovat piirin kulttuuritalo, käsityötaiteen keskus, 7 kylän kulttuurikeskukset, marien, venäläisten ja tataarien kansalliset kulttuuritalot ym. Virallisen tunnustuksen saaneita kansanteattereita ja kansankuoroja on molempia kaksi, lisäksi on yksi folkloreryhmä. Piirissä toimii udmurttien kulttuuriseura Udmurt keńešin osasto, venäläinen kulttuuriseura, marien kulttuuriautonomian osasto ja tataarien kulttuuriseura. Alnašin museo käsittää vuonna 1986 perustetun kotiseutumuseon, ensimmäiselle udmurttilaiselle naisrunoilijalle Ašaĺči Okille omistetun museon sekä udmurttikirjailija Gennadi Krasilnikovin kotimuseon. Varzi-Jatšin kylässä on 350-paikkainen parantola.

LähteetMuokkaa

  1. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 31.7.2014. (venäjäksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa