Alfred Hiilimies, ent. Hihlman (2. elokuuta 1886 Kristiinankaupunki[1]19. joulukuuta 1961 Helsinki[2]) oli suomalainen kanttoriurkuri, musiikkipedagogi ja -kriitikko, kuoronjohtaja, säveltäjä ja sovittaja.

Hiilimiehen vanhemmat olivat työnjohtaja Frans Fredrik Hihlman ja Ida Maria Rautio ja puoliso vuodesta 1917 Helmi Siiri Vähäkallio. Hiilimies opiskeli Helsingin musiikkiopistossa 1906–1910 ja sai yksityisopetusta laulussa Abraham Ojanperän johdolla. Helsingin Johanneksenkirkon kanttori hän oli yli 30 vuotta, vuodesta 1916 vuoteen 1950. Hän toimi myös laulunopettajana useissa eri oppilaitoksissa vuodesta 1916 vuoteen 1946. Uusi Suometar -lehden musiikkikriitikkona Hiilimies toimi 1912–1918.[1][3] Helsingin opettajakuoron johtaja Hiilimies oli 1923–1937 ja kunniajohtaja vuodesta 1946. Kirkkomusiikkilehden toimittaja hän oli 1929–1931. Hän myös piti konsertteja sekä julkaisi, sävelsi ja sovitti lauluja. Hiilimies sai director musices -arvonimen vuonna 1926.[3]

Lähteet muokkaa

  1. a b Aikalaiskirja. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 156. Helsinki: Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1920.
  2. Dir. cantus Hiilimies kuollut. Helsingin Sanomat, 20.12.1961, s. 22.
  3. a b Aikalaiskirja 1954, s. 217. (Viitattu 7.10.2018)