Alfred Flechtheim (1. huhtikuuta 1878 Münster9. maaliskuuta 1937 Lontoo) oli saksalainen taidekauppias ja -keräilijä, toimittaja ja kustantaja. Hänestä tuli tärkeä avantgardistisen taiteen edistäjä ja tukija Weimarin tasavallassa.

Alfred Flechtheim vuonna 1910

Historia muokkaa

Nuoruus muokkaa

Flechtheim syntyi juutalaiseen kauppiasperheeseen. Hän opiskeli arvostetussa Gymnasium Paulinum -lukiossa Münsterissä, mistä hän sai Mittlere Reife -todistuksen vuonna 1895. Lukion jälkeen hän suoritti liiketalouden opintoja Sveitsissä Genevenjärven rannalla Rollen kunnassa olevassa Institut Le Roseyssa vuoteen 1897 saakka. Tätä seurasi liiketalouden ammatillista koulutusta Duisburgissa, Düsseldorfissa ja Münsterissä. Koulutukseen liittyi useita ulkomaanmatkatkoja, joissa hän sai käyttää hyväkseen Sveitsissä opittuja kieliä. Hän palveli yhden vuoden 1901–1902 Düsseldorfissa Westfalenin viidennessä ulaanirykmentissä.[1]

Taidekauppiaaksi muokkaa

Hänen setänsä Alexin kuoltua vuonna 1902, hänestä tuli kumppani isänsä yritykseen. Hän lopetti työskentelyn isänsä yrityksessä, kun hän aloitti taiteen jälleenmyyjänä vuonna 1913. Flechtheim kävi säännöllisesti Pariisissa, jolloin hänen silmänsä avautuivat ranskalaiseen modernistiseen taiteeseen. Pariisissa hän tutustui taidekeräilijä Wilhelm Uhdeen sekä taidekauppias Daniel-Henry Kahnweileriin. Lisäksi hän tapasi henkilökohtaisesti useita taiteilijoita Café du Dômessa. Reininmaalla hän loi suhteita Sonderbundin taiteilijayhdistykseen.[1]

Menestys muokkaa

 
Der Querschnitt

Flechtheim avioitui vuonna 1910 Bertha (Betty) Goldschmidtin kanssa. Hän käytti myötäjäiset ostamalla Georges Braquen, André Derainin ja Pablo Picasson teoksia. Vuonna 1912 hän järjesti uraauurtavan Sonderbund-näyttelyn Kölnissä, jossa oli näytteillä myös lainateoksia. Ensimmäisen taidegalleriansa hän avasi 9. lokakuuta 1913 Düsseldorfissa. Se suljettiin ensimmäisen maailmansodan aikana, ja sen teokset huutokaupattiin. Vuonna 1919 Flechtheim oli jo avannut uuden gallerian Düsseldorfin Königsalleelle. Pian tämän jälkeen hän avasi sivuliikkeet ja edustustot Berliinissä, Frankfurtissa, Kölnissä ja Wienissä. Hänen liikesuhteensa pariisilaisen taidekauppias Daniel-Henry Kahnweilerin kanssa mahdollistivat ranskalaisen avantgard-teosten näyttelyt Saksassa ja saksalaisten modernistien taiteilijoiden taas vastaavasti Ranskassa. Vuonna 1928 Flechtheim järjesti Berliinissä Fernand Léger-näyttelyn, joka oli tuolloin Berliinin merkittävin taidetapahtuma. Flechtheim oli myös perustanut kulttuurilehden Der Querschnittin.[1]

Uran loppu muokkaa

Suuri lama vuonna 1929 ja sitä seuranneen pankkikriisin vuonna 1931 seurauksena Flechtheim ajautui taloudellisiin vaikeuksiin. Kansallissosialistien nousu valtaan vuonna 1933 oli uhka hänelle henkilökohtaisesti sekä myös hänen gallerioidensa olemassaololle. Flechtheim ei nähnyt ammatillista tulevaisuutta Saksassa ja hän muutti Lontooseen vuoden 1933 lopulla. Hän oli onnistunut lähettämään osan kokoelmistaan ulkomaille, ja Lontoon Mayor Galleryssa lokakuussa 1936 pitämänsä näyttelyn ansiosta hän onnistui saamaan uuden alun. Samana talvena 9. maaliskuuta 1937 Alfred Flechtheim liukastui mustalla jäällä ja kuoli vain 55-vuotiaana. Osa Flechtheimin omaisuudesta huutokaupattiin helmikuussa 1938 Amsterdamissa. Alfred Flechtheimin vaimo Bertha oli pysynyt Berliinissä. Vuonna 1941 hän sai karkotuspäätöksen, ja hän teki sen seurauksena itsemurhan. Flechtheimin jäljellä olleet Berliinin asunnon taideteokset takavarikoitiin, ja ne otettiin Saksan valtakunnan omistukseen.[1]

Flechtheimin taidekokoelma muokkaa

 
Hanns Bolzin maalaama Alfred Flechtheimin muotokuva

Alfred Flechtheimin kokoelmaa pidettiin 1900-luvun merkittävimpänä, ja nykyään se on yksi maailman kiistanalaisimmista. Natsit sulkivat hänen galleriansa ja maalauksia takavarikoitiin, myytiin ja piilotettiin. Flechtheimin perilliset ovat kiistelleet museoiden, keräilijöiden ja gallerioiden kanssa monista maalauksista.[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Alfred Flechtheim alfredflechtheim.com. Viitattu 4.1.2020. (englanniksi)
  2. Bavaria sued over Nazi-looted artworks Deutsche Welle. Viitattu 4.1.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa