Aleksanteri Gummerus

suomalainen pappi ja valtiopäivämies

Aleksanteri (Aleksander) Gummerus (13. syyskuuta 1845 Kokkola7. maaliskuuta 1915 Pihtipudas)[1] oli suomalainen pappi ja valtiopäivämies.

Aleksanteri Gummerus
Henkilötiedot
Syntynyt13. syyskuuta 1845
Kokkola
Kuollut7. maaliskuuta 1915 (69 vuotta)
Pihtipudas
Ammatti pappi ja valtiopäivämies
Vanhemmat Aleksander Jakob Gummerus ja Emilia Sofia Nordling
Puoliso Alma Maria Nordlund (1870 -1931)
Lapset 5
Sukulaiset Julius Immanuel Gummerus, Valentin Gummerus, Karl Jacob Gummerus (veljiä)
Muut tiedot
Lempinimet Aleksander

Aleksanteri Gummeruksen vanhemmat olivat rovasti Aleksander Jakob Gummerus ja Emilia Sofia Nordling ja puoliso vuodesta 1870 Alma Maria Nordlund (k. 1931). Professori, piispa Jaakko Gummerus oli heidän poikansa, samoin kuin professorit Lauri ”Tahko” Pihkala ja Rurik Pihkala sekä piirieläinlääkäri Kaarlo Gummerus ja insinööri Alarik Gummerus. Senaattori, tuomari Valentin Gummerus sekä rovasti, valtiopäivämies Julius Immanuel Gummerus ja kirjankustantaja Karl Jacob Gummerus olivat Aleksanteri Gummeruksen veljiä.[2]

Aleksanteri Gummerus tuli ylioppilaaksi 1866. Hän suoritti teologian erotutkinnon ja hänet vihittiin papiksi 1869. Pastoraalitutkinnon hän suoritti 1875. Gummerus oli ensin Säämingin kirkkoherran apulainen ja vuodesta 1873 Rantsilan kappalainen. Varapastorin arvon vuonna 1878 saanut Gummerus tuli Pihtiputaan kirkkoherraksi toukokuussa 1879, rovastin arvon hän sai 1898. Gummerus oli pappissäädyn edustaja valtiopäivillä vuonna 1885.[1][3][4]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 (Viitattu 1.11.2020)
  2. Aunio, Veli-Matti: Gummerus (1600 - ) | SKS Henkilöhistoria (Artikkelin lukeminen kokonaisuudessaan vaatii kirjautumisen) SKS Kansallisbiografia. 8.6.2004. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Viitattu 5.6.2022.
  3. Gummerus, Aleksanteri Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017. (Viitattu 1.11.2020)
  4. Kuka kukin on 1909. Julkisuudessa esiintyvien kansalaisten elämäkertoja, s. 92–94. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kansa, 1908.