Avaa päävalikko

Albert Häsä (21. elokuuta 1896 Pyhäjärvi5. lokakuuta 1952) oli suomalainen jääkäriluutnantti. Hänen vanhempansa olivat työmies Heikki Häsä ja Anna Sofia Hämäläinen. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1944 Elli Aleksandra Ahteen kanssa, joka kuoli vuonna 1959.[1][2]

OpinnotMuokkaa

Häsä kävi kansakoulun ja suoritti yksityisesti viidennen luokan Helsingin suomalaisessa lyseossa vuonna 1922 sekä Reserviupseerikoulun samana vuonna.[1][2]

JääkärikausiMuokkaa

Häsä työskenteli harjoittelijana puutavara-alalla ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n täydennysjoukkoon 24. elokuuta 1916, josta hänet lähetettiin Altonan työosastoon 15. marraskuuta 1916 ja laskettiin siviilitöihin 4. elokuuta 1917.[1][2]

Suomen sisällissotaMuokkaa

Katso myös: Suomen sisällissota

Häsä palasi takaisin Suomeen 24. maaliskuuta 1918 ja astui Valkoisen armeijan palvelukseen aliupseeriksi ylennettynä ja komennettiin ensin 2. ja myöhemmin 5. Jääkärirykmentin täydennyspataljoonan 1. komppaniaan.[1][2]

Sisällissodan jälkeinen aikaMuokkaa

Häsä siirrettiin sisällissodan jälkeen 24. heinäkuuta 1918 alkaen 2. Jääkärirykmenttiin, joka tunnettiin myöhemmin nimillä Porin jalkaväkirykmentti n:o 2 ja Savon jääkärirykmentti. Hän toimi rykmentissä eri komppanioissa koulutusaliupseerina ja komppanian vääpelinä. Hänet komennettiin 5. marraskuuta 1920 alkaen Käkisalmen läänin rykmenttiin, josta hän erosi 1. tammikuuta 1921 ja liittyi Suojeluskuntajärjestöön ja hänet sijoitettiin Kymenlaakson suojeluskuntapiiriin, josta hänet komennettiin edelleen 1. elokuuta 1921 Helsingin komennuskomppaniaan, missä hän toimi Sotaväen esikunnan joukkueen vääpelinä sekä talousosaston kirjurina. Suojeluskunnasta hän erosi ja astui armeijan palvelukseen 3. tammikuuta 1923 nuoremmaksi upseeriksi Suomen valkoisen kaartin 3. konekiväärikomppaniaan, josta hänet siirrettiin edelleen 9. maaliskuuta 1926 Ilmavoimien alokaskomppaniaan ja 7. huhtikuuta 1928 alkaen Helsingin komennuskomppaniaan. Vakinaisesta palveluksesta Häsä erosi 28. elokuuta 1931 ja siirtyi puolustusministeriön palkkiotoimeen sota-asiainosastolle 1. lokakuuta 1931 ja työskenteli toimessa 30. elokuuta 1933 saakka, jonka jälkeen hän jatkoi puolustusministeriön rakennusosaston palveluksessa varastonhoitajana kesään 1937 saakka, jonka jälkeen hän toimi liikemiehenä.[1][2]

Talvi- ja jatkosotaMuokkaa

Talvisotaan Häsä osallistui talousupseerina Osasto Heikinheimossa ja Osasto Perksalossa, kunnes hänet välirauhan aikana siirrettiin 4. Talouskomppanian päälliköksi. Hänet lomautettiin lopulta välirauhan aikana, mutta jatkosodan puhjettua hänet kutsuttiin takaisin palvelukseen ja hänet komennettiin varikkojoukkueenjohtajaksi ja talousupseeriksi 24. Eläinlääkintäkomppaniaan, josta hänet siirrettiin vuonna 1942 talousupseeriksi 16. Kenttähevossairaalaan ja edelleen Henkilötäydennyskeskus 5:een komppanianpäälliköksi. Hän osallistui talvi- ja jatkosodassa taisteluihin Vuokkiniemellä, Uhtualla ja Karhumäellä. Hänet kotiutettiin vuonna 1942. Hänet haudattiin Helsingin Hietaniemen hautausmaalle uurnalehtoon.[2]

LähteetMuokkaa

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d e f Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975