Alaskan saamelaiset

Alaskaan 1800-luvulla muuttaneet saamelaiset ja heidän jälkeläisensä

Alaskan saamelaiset ovat kansanosa, joka on muuttanut Skandinaviasta Yhdysvaltoihin, nimenomaan Alaskaan. Suurimmat muuttoaallot olivat vuosina 1894 ja varsinkin 1898. Muuttajia oli muun muassa Kautokeinosta ja Enontekiöltä ja määränpää oli Teller. Matkareitti kulki Norjasta New Yorkiin, sieltä junalla Seattleen ja loppumatka Tyynen valtameren kautta. Heidän mukanaan kulki myös yli 500 poroa sekä koiria. Osa muuttajista palasi takaisinkin Saamenmaalle. Alun perin muutto tapahtui Yhdysvaltain liittovaltion kutsusta, ja tarkoituksena oli saada saamelaiset opettamaan nälänhädästä kärsiville inuiteille poronhoitoa, kun troolarit olivat vieneet näiltä perinteisiä pyyntielinkeinoja, ja alkuperäisväestö oli vähentynyt myös eurooppalaisten tuomien tarttuvien tautien vuoksi. Tehtävänä oli myös muun muassa kullankaivajien ruokahuolto. Yhdysvallat lupasi myös rahallisia korvauksia muuttajille. On huomattava, että itse saamelaisten muuton syynä Atlantin taa ei ollut sama kuin esimerkiksi monilla suomalaisilla, toisin sanoen he eivät lähteneet pakoon omia olosuhteitaan tai työttömyyttä.[1][2][3]

Saamelaisia poronlypsyssä Alaskan Port Clarencessa vuonna 1900

Porotalous muokkaa

Poroja korvamerkitsivät sekä saamelaiset että Alaskan alkuperäiskansat, mutta siinä oli ongelmia omistuskysymyksen kanssa kirkkojen lähetyskoulujen valvoessa tilannetta. Vuonna 1914 laskettiin poroja olevan Alaskassa jo yli 50 000 ja vuonna 1930 peräti 700 000, ja jäkäläkanta taantui. Lisäksi poroja risteytyi villien karibujen kanssa. Alueelle ilmaantui myös suuromistajia, joista tunnetuimpana pidetään Carl J. Lomenia. Porojen merkitseminen loppui vuonna 1916. Yhdysvaltojen porolaki (englanniksi Reindeer act) vuodelta 1937 katsoo, että peurat ovat villieläimiä ja kuuluvat valtiolle ja että Alaskan alkuperäiskansoilla on niihin oikeutensa, jotka ovat hieman epäselviä. Kyse on lähinnä villinä elävän karibun metsästyksestä sekä lihan ja sittemmin myös jossain määrin poronsarviuutteen myynnistä. Laki ei erottele poroa ja karibua toisistaan, joten se sulkee pois saamelaisten oikeudet poroihin.[4][3]

Kulttuuriperintö muokkaa

Saamelaisten jälkeläisillä on yhä perinteitä muun muassa Oregonissa. Perinteitä ylläpitää muun muassa Sami Cultural Center of North America.[1][2] Oulun yliopiston professori Pekka Sammallahti on nauhoittanutut viimeisten pohjoissaamea osanneiden 1800-luvulla Alaskaan muuttaneiden saamelaisten jälkeläisten puhetta vuonna 1980.[5]

Lähteet muokkaa

  1. a b Pirita Näkkäläjärvi: Alaskan saamelaisten tarinan kertova näyttely tulee jälleen nähtäväksi YLE Kulttuuri. 9.9.2016. Viitattu 26.2.2021.
  2. a b Jenni Stammeier: Saamelaiset pelastivat Alaskan nälänhädältä (Kulttuuricocktail) YLE. 16.8.2018. Helsinki. Viitattu 26.2.2021.
  3. a b Jouni Kitti: Hiukan Alaskan poronhoidosta ja saamelaisista (Hugh Beachin ja Örnulv Vörrenin lähteisiin perustuva blogi) jounikitti.fi. Viitattu 27.2.2021.
  4. Indian Affairs Bureau; proposal: Reindeer in Alaska FEDERAL REGISTER: The Daily Journal of United States Government. 3.11.2014. Viitattu 26.2.2021 (englanniksi).
  5. P. Sammallahti: Alaska Saami texts and commentary IPY: Documenting Alaskan and Neighboring Languages. University of Alaska Fairbanks. Viitattu 27.2.2021 (englanniksi).