Aki Kangasharju

suomalainen taloustieteilijä

Aki Kangasharju (s. 25. maaliskuuta 1969 Haapavesi)[1] on toiminut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajana maaliskuusta 2019. Sitä ennen hän toimi pitkään Nordean pääekonomistina.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen pääjohtajana toimiessaan Kangasharju on ottanut aktiivisesti kantaa suomalaiseen talouspolitiikkaan ja taloustieteelliseen keskusteluun. Kangasharju on esimerkiksi kannattanut ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista[2]. Hän on myös kritisoinut Sixten Korkmanin näkemyksiä ja väittänyt osan suomalaisista taloustieteilijöistä olevan vasemmistolaiseen "ääriajatteluun" taipuvaisia, jopa salaliittoteorioihin uskovia.[3] Kangasharjun näkemykset ovat saaneet osakseen myös kritiikkiä.[4]

Elämä

muokkaa

Kangasharju väitteli Jyväskylän yliopistossa kauppatieteen tohtoriksi vuonna 1998 väitöskirjalla "Regional Economic Differences in Finland: Variations in Income Growth and Firm Formation".[5] Hän on työskennellyt tutkijana Pellervon taloustutkimuksessa vuosina 1997–2001, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajana, tutkimusprofessorina ja tutkimusjohtajana 2001–2012 sekä Nordean tutkimusjohtajana ja pääekonomistina vuodesta 2012. Vuonna 2000 Kangasharju oli vierailevana professorina yhdysvaltalaisessa Massachusetts Institute of Technologyssa (MIT). Päätyönsä ohessa hän on ollut Tekesin johtokunnan jäsen vuodesta 2014 lähtien.[1]

Kirjallinen tuotanto

muokkaa

Kustaa Hulkko arvioi Suomen Kuvalehdessä Kangasharjun kirjaa Talouden ilmestyskirja (2023). Hän kirjoittaa, että sisältämistään mielipiteistä huolimatta se ei ole puhtaasti poliittinen teos eikä puoluetoimiston tilaustyö vaan kirjoittaja käsittelee teemoja taloustieteellisten tutkimustulosten kautta ja suhtautuu Orpon hallitukseenkin paikoin kriittisesti. Kirjassa Kangasharju ilmoittautuu liberaaliksi porvariksi. Hulkko arvioi kirjaa kaiken kaikkiaan myönteisesti: "Juuri tutkimusantinsa ansiosta kirja on poikkeuksellisen mielenkiintoinen talouspoliittinen puheenvuoro."[6] Pertti Nyberg arvostelee sen sijaan MTV:n arviossa Kangasharjun kirjaa poliittiseksi pamfletiksi[7] ja tutkija Ohto Kannisen mukaan kirjan anti on pintapuolisuutensa takia taloustieteelle olematon.[8]

Julkaisut

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 309. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
  2. Etlan toimitusjohtaja hallitusohjelmasta: ”Hyvää jälkeä tästä tulee” mtvuutiset.fi. Viitattu 10.6.2025.
  3. Kirja-arvio: Suomen talouden totaalinen tuho on vain ajan kysymys mtvuutiset.fi. Viitattu 10.6.2025.
  4. Aki Kangasharjun kirja on rohkea, mutta kaipaa parempia perusteluja Työn ja talouden tutkimus LABORE. 15.12.2023. Viitattu 10.6.2025.
  5. Tulotasoerot pienentyneet Suomessa viime vuosikymmeninä (Arkistoitu – Internet Archive) Väitöstiedote, Jyväskylän yliopisto, 11.7.1998. Viitattu 26.6.2016
  6. Kustaa Hulkko: Taloustohtorin mielipiteet. Suomen Kuvalehti, 10.11.2023, nro 45, s. 57. Verkossa tilaajille.
  7. Kirja-arvio: Suomen talouden totaalinen tuho on vain ajan kysymys mtvuutiset.fi. Viitattu 10.6.2025.
  8. Aki Kangasharjun kirja on rohkea, mutta kaipaa parempia perusteluja Työn ja talouden tutkimus LABORE. 15.12.2023. Viitattu 10.6.2025.

Aiheesta muualla

muokkaa