Ajan Sana

Helsingissä vuosina 1930–1932 ilmestynyt sanomalehti

Ajan Sana oli Helsingissä vuosina 1930–1932 ilmestynyt sanomalehti, joka oli lapuanliikkeen tärkein äänenkannattaja. Liikkeen muita lehtiä olivat vuosina 1930–1931 ilmestyneet Aktivisti, Fascisti, Sinimusta ja Lapuan päiväkäsky.[1]

Ajan Sana syntyi, kun kokoomuslaisen Uuden Suomen johtokunta teki lokakuussa 1930 lapuanliikkeen edustajien kanssa sopimuksen, jonka mukaan Uuden Suomen iltapäivälehtenä julkaistu Iltalehti lakkautettiin ja sen seuraajaksi perustettiin Ajan Sana, joka oli Uudesta Suomesta itsenäinen. Näin Uusi Suomi pääsi eroon taloudellisesti kannattamattomasta lehdestä ja lapuanliike sai oman sanomalehden pääkaupunkiin. Lapuanliikkeellä oli toukokuusta 1930 alkaen ollut äänenkannattajanaan Aktivisti-niminen lehti, mutta se ilmestyi vain kahdesti kuukaudessa. Kun Iltalehti lakkasi ilmestymästä 1. marraskuuta 1930, sen tilalle tuli kuutena päivänä viikossa ilmestynyt Ajan Sana, jonka ensimmäinen näytenumero oli ilmestynyt jo 11. lokakuuta. Se jaettiin Iltalehden tilaajille vuoden 1930 loppuun asti. Uutta lehteä julkaisi Ajan Sana Oy, jonka osakkeenomistajina oli eri puolella Suomea asuneita lapuanliikkeen tukijoita. Sitä painettiin Uuden Suomen tytäryhtiön lehtipainossa.[2]

Ajan Sana julisti ensimmäisessä näytenumerossaan ohjelmakseen kommunismin vastustamisen ”kaikissa sen ilmestymismuodoissa”. Lehden ensimmäisenä päätoimittajana toimi syksyyn 1931 asti Emerik Olsoni. Hänen jälkeensä tehtävässä toimi everstiluutnantti Arne Somersalo. Päätoimittajan apulaisena oli J. W. Tuura. Sekä Somersalo että Tuura kirjoittivat lehteen myös pakinoita. Lehti lakkautettiin Mäntsälän kapinaa koskeneiden kirjoitustensa vuoksi oikeusministeriön vaatimuksesta kahdeksi kuukaudeksi 1. maaliskuuta – 29. huhtikuuta 1932. Jyrkkää linjaa edustanut Somersalo joutui eroamaan päätoimittajan tehtävästä syksyllä 1932 linjaerimielisyyksien vuoksi vuorineuvos Petter Forsströmin ilmoitettua, että varakkaat tukijat eivät jatkaisi lehden rahoitusta ellei Somersalo eroaisi.[2] Valtioneuvosto lakkautti Ajan Sanan uudelleen kuukaudeksi 15. lokakuuta alkaen tasavallan suojelulain nojalla.[2][1] Lehden oli tarkoitus vielä jatkaa ilmestymistään, mutta se päätettiinkin lakkauttaa taloudellisten vaikeuksien vuoksi.[2]

Ajan Sanan seuraajaksi perustettiin marraskuussa 1932 Ajan Suunta, uuden Isänmaallisen Kansanliikkeen äänenkannattaja. Somersalo palkattiin myös sen päätoimittajaksi.[2]

Sanonta ”jäljet johtavat sylttytehtaalle” on saanut alkunsa Ajan Sanassa julkaistusta uutisotsikosta, joka koski niin sanottua Tattarisuon tapausta.[3]

Lähteet muokkaa

  1. a b Aarni Virtanen: ”Toimikaa, älkää odottako” – Vihtori Kosolan puheiden muutokset 1929–1936, s. 45. Jyväskylä studies in humanities 271. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 2015.
  2. a b c d e Reijo Perälä: Lapuan liike ja sanan mahti, s. 34, 57–59, 160, 326. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, Rovaniemi 1998.
  3. Petteri Riikonen: Tattarisuon mysteeri tihkui mustaa magiaa Yle 30.4.2015. Viitattu 6.4.2021.

Aiheesta muualla muokkaa