Avaa päävalikko

Ahomansikka eli metsämansikka (Fragaria vesca) on ruusukasvien heimoon (Rosaceae) ja mansikoiden Fragaria sukuun kuuluva kasvi.

Ahomansikka
Fragaria vesca close-up 4.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Suku: Mansikat Fragaria
Laji: vesca
Kaksiosainen nimi

Fragaria vesca
L.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Ahomansikka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ahomansikka Commonsissa

Sisällysluettelo

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Ahomansikka kasvaa 5–20 senttimetrin korkuiseksi. Se aloittaa kukintansa joskus jopa toukokuussa mutta kukkii pääasiassa kesä-heinäkuussa. Ahomansikan terälehdet ovat valkoiset ja marjat pieniä ja punaisia. Lehdet ovat mansikalle tunnusomaiset, vaikkakin kohtalaisen pienet. Ahomansikalla voi olla jopa kahden metrin pituisia rönsyjä.[1]

KasvupaikkaMuokkaa

Ahomansikka on nimensä mukaisesti aukean, kuivahkon ja aurinkoisen paikan kasvi. Ahomansikka ei menesty tiheässä ja korkeassa ruohostossa. Luonnonlaidunten vähentyessä ahomansikkakin on vähentynyt, mutta se on löytänyt uusia kasvupaikkoja tienpientareilta.

LevinneisyysMuokkaa

Ahomansikkaa kasvaa koko Euroopassa Lapin pohjoisosia ja Espanjan eteläosia lukuun ottamatta.[2]

KäyttöMuokkaa

 
Ahomansikan kasviopiirros

1800-luvun ja 1900-luvun taitteessa ahomansikka oli tärkeä talousmarja. Niitä myytiin toreilla, ja niistä valmistettiin ruokaa. Puutarhamansikoiden korvattua ahomansikat ne jäävät nykyään usein poimimatta.lähde?

Pienillä lapsilla ahomansikoiden syöminen voi aiheuttaa allergisen reaktion, ihottuman tai kuumetta.

Ahomansikka ei kestä kuumentamista sisältämiensä aromiaineiden vuoksi, vaan maku kitkeröityy. Ne ovat furaanijohdoksia (2,5-dimetyyli-4-metoksi-3(2H)-furanoni = 'mesifuraani' ja 2,5-dimetyyli-4-hydroksi-3(2H)-furanoni ='fydroksimesifuraani'). Niitä on myös mesimarjassa mutta ei kummankaan lähisukuisessa marjassa puutarhamansikassa ja -vadelmassa. Yhdisteiden pilkkoutumistuotteet ovat luultavasti karvaita.[3]

LähteetMuokkaa

  1. Yrttitarha 2000. Länsi-Pirkanmaan Koulutuskuntayhtymä. Viitattu 24.7.2007.
  2. Arne Anderberg: Den virtuella floran Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 24.7.2007. (ruotsiksi)
  3. Usko Siskoa, Helsingin Sanomat, 19.9.2010 sivu D 7

Aiheesta muuallaMuokkaa