Agora Center
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
Agora Center oli Jyväskylän yliopiston monitieteinen tutkimusyksikkö, joka toimi vuosina 2002–2017, ja jossa tietoyhteiskunnan sekä ihmislähtöisen tieto- ja viestintäteknologian tutkimus muodostivat kansainvälisestä huippuosaamisesta koostuvan tutkimusympäristön. Jyväsjärven rannalla sijainnut, Agora-rakennuksen sisällä toiminut Agora Center toteutti Agoran toiminta-ajatusta monitieteisine tutkimusprojekteineen. Tutkimusyhteistyötä tehtiin niin tietotekniikan, tietojenkäsittelytieteen, kauppatieteen kuin myös psykologian ja kognitiotieteen alalla.
Agora Centerissä keskityttiin erityisesti Human Technology -tutkimukseen. Human Technology, ihmislähtöinen (informaatio)teknologia, tarkoittaa (tieto)teknisiä järjestelmiä ja menetelmiä, jotka ottavat huomioon ihmisten tarpeet ja edellytykset sekä toiminnasta aiheutuvat inhimilliset seuraukset. Agora Center toimi kansainvälisesti Human Technology -tutkimuksen eturintamassa.
Tutkimus- ja kehityshankkeet toteutettiin yhteistyöhankkeina yliopiston eri tieteenalojen, elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Agora Centerissä toimivien eri tahojen päämääränä oli kehittää tulevaisuuden yhteiskuntaa ihmislähtöisesti. Ihmislähtöisen monitieteisyyden ohella toiminnan yhteisenä nimittäjänä oli ratkaisujen maailmanlaajuinen sovellettavuus. Agora Centerissä tehtiin paljon kansainvälistä tutkijavaihtoa ja projektiyhteistyötä eri maiden kanssa sekä järjestettiin muun muassa kongresseja ja edistetään alan koulutusta.
Agora Centerin toimintaa johti eri tieteenaloja ja yhteistyökumppaneita edustava johtokunta ja arvovaltainen kansainvälinen neuvottelukunta (engl. advisory board).
HistoriaMuokkaa
Agora Human Technology Center rakennettiin vuonna 2000. Laitoksen tarkoituksena oli tarjota kehykset Human Technology -tutkimukselle. Yliopisto loi informaatioteknologian tiedekunnan yhdistäen tietojenkäsittelytieteen laitoksen, tietotekniikan laitoksen ja tietotekniikan tutkimusinstituutin. Tiedekunnalla oli päärooli Agoran teknologiatutkimuksessa.
Tarve vastata humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen alan ja teknologian yhdistämisen haasteeseen oli osa Agoran toiminta-ajatusta. Laitoksen historian alkuvaiheessa verkosto yhdistettiin Psykologian huippututkimusyksikköön, jotta tietoyhteiskuntaan liittyvää ihmislähtöistä tutkimusta voitaisiin koordinoida. Verkostoitunut toiminta alkoi Psykocenterin muodossa vuonna 2000.
Suunniteltu monitieteinen tutkimus tarvitsi kuitenkin toimiakseen autonomisen hallinnon. Siksi vuonna 2002 Jyväskylän yliopisto perusti erillislaitoksen, Agora Centerin, joka käsitti myös Psykocenterin. Agora Centerin ensimmäinen toimintakausi oli 1.2.2002–31.7.2005. Huhtikuussa 2004 Agora Centerin elinaikaa pidennettiin vuoteen 2009. Agora Centerin toiminta lakkautettiin rehtori Matti Mannisen organisaatiouudistuksessa 1.1.2017 lukien.[1]
LaboratoriotMuokkaa
Agora Centerissä oli laboratorioiksi kutsuttuja monitieteisiä toimintaympäristöjä, joista kukin keskittyi tiettyyn tutkimusalueeseen. Laboratoriot tarjosivat ympäristön monipuolisille tutkimushankkeille.
Mind Tech LaboratoryMuokkaa
Psykologian ja tietotekniikan osaajien Mind Tech Laboratoriossa kehitetään ja sovelletaan tietoteknisiä menetelmiä ihmismielen tutkimukseen. Kolme tärkeintä sisältöaluetta ovat oppiminen, taitojen arviointi sekä havaitsemisen aivotoiminnallinen perusta. Osaamisalueisiin kuuluvat psykologian ja tietotekniikan ohella tilastomatematiikka sekä kognitiivinen neurotiede. Kaikissa tutkimushankkeissa on mukana useita kansainvälisiä tutkijoita ja laaja yhteistyöverkosto. Laboratorion vahvuutena on aivotutkimuksen yhdistäminen tietotekniikan ja pelien avulla luotuihin tutkimus- ja oppimisympäristöihin. Keskeisiä sovelluskohteita ovat dysleksian eli lukivaikeuksien ennaltaehkäisy ja kielitaidon tehoharjoittelu. Kannettavasta tietokoneesta ja hyvätasoisista kuulokkeista koostuvan oppimisympäristön voi rakentaa mihin tahansa häiriöttömään tilaan. Jatkossa oppimisen apuvälineet kulkevat mukana vaikka taskussa ja ovat saatavilla tietoverkkojen kautta vaativaankin käyttöön. Tutkimusalueen tulevaisuudennäkymät tarjoavat hyviä yhteistyömahdollisuuksia sekä yrityksille että muille organisaatioille.
Learning LaboratoryMuokkaa
Laboratorio tutkii, arvioi ja kehittää virtuaalisia oppimisympäristöjä, opetusteknologian pedagogisesti innovatiivisia käyttötapoja sekä tietämyksen hallintaa. Painoalueisiin kuuluvat myös yhteisöllinen verkko-oppiminen, pelinomaiset oppimisympäristöt, opetuskäytön arviointi ja verkkovälitteiset arviointimenetelmät. Laboratorio toimii yhteistyössä Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa. Tutkimushankkeissa olennaisessa osassa on tiivis vuorovaikutus oppilaiden, opettajien ja opettajankouluttajien kanssa. Yhteistyökumppaneina hankkeissa on mukana myös tarvittavaa teknologiaa kehittäviä yrityksiä. Tutkimus- ja kehittämiskohteet nousevat tutkittavien organisaatioiden arjesta. Tietämyksenhallintaan liittyvissä projekteissa laboratoriossa tutkitaan esimerkiksi informaatioteknologian hyödyntämistä paperinvalmistusprosessin ohjauksessa sekä ihmisten oppimista teknologisten sovellusten avulla erilaisissa ympäristöissä.
Game LaboratoryMuokkaa
Laboratorio suunnittelee, kehittää ja tutkii digitaalisia pelejä sekä järjestää peleihin liittyvää koulutusta. Monitieteinen asiantuntemus perustuu muun muassa kasvatustieteen, tietojenkäsittelytieteen, tietotekniikan ja psykologian osaamiseen. Laboratoriossa suunnitellaan ja tutkitaan sekä hyötypelejä että viihdepelejä. Vahvuusalueina ovat pelinomaiset oppimisympäristöt sekä käyttäjälähtöinen pelisuunnittelu, jossa pelien tulevat käyttäjät osallistuvat suunnitteluun. Laboratorio tekee yhteistyötä pelien tutkimisessa ja käyttäjäkokemusten testaamisessa sekä peliyritysten että pelinomaisia oppimisympäristöjä tarvitsevien ja käyttävien organisaatioiden kanssa.
Industrial IT – tutkimusMuokkaa
Industrial IT -hankkeissa tutkitaan ja kehitetään informaatio- ja viestintäteknologian hyödyntämistä maailmanlaajuisesti verkottuvassa teollisuudessa ja tuetaan informaatioteknologiaa hyödyntäviä yrityksiä tulevaisuuden haasteiden kohtaamisessa. Liiketoiminnan painopisteen siirtyminen yhä enemmän tuotteista palveluihin vaatii uusia ihmiskeskeisempiä tietoteknologiaratkaisuja. Tavoitteena on kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä nousevien innovaatioiden kehittäminen sekä uuden teknologian siirtäminen yritysmaailmaan. Vahvuusalueina ovat tieteellinen laskenta ja optimointi sekä niihin perustuvat ratkaisut yritysten tuotesuunnittelun, tuotannon ja logistiikan tueksi. Teknologisten sovellusten ohella hankkeissa korostuvat inhimillisten resurssien ja kilpailukyvyn kehittäminen sekä ihmisen rooli teknologian hyödyntäjänä. Yhteistyöosapuolena on myös julkisen sektorin organisaatioita.
Käyttäjäpsykologian ja ihmiskeskeisen vuorovaikutuksen laboratorioMuokkaa
Käyttäjäpsykologia tutkii käyttäjän toimintaa vuorovaikutustilanteissa tuotteen, palvelun tai koneen kanssa. Käyttäjäpsykologian ihmisen toiminnasta tuottamista kuvauksista on merkittävää hyötyä esimerkiksi laite- ja ohjelmistosuunnittelussa, opetuksessa tai teollisessa tuotekehitystyössä. Laboratoriossa tehdään sekä perustutkimusta että käytettävyysanalyyseja yrityksille. Sovelluskohteita löytyy ihmisen toiminnan kaikilta osa-alueilta. Tutkimuskohteina ovat esimerkiksi tulevaisuuden autot, paperikonesuunnittelijoiden ajatteluprosessit, esteettinen kokemus, ihmisen ja tietojärjestelmien vuorovaikutus, matemaattisten päätösapuvälineiden käyttö koneteollisuudessa, taloudelliset suunnitteluvälineet sekä vanhusten apuvälineiden käyttöratkaisut. Laboratorion monipuolisiin tutkimusvälineisiin kuuluvat muun muassa silmänliikemittauslaitteisto ja henkilöautosimulaattori. Keskeistä käyttäjäpsykologiassa on käyttäjän kokonaisvaltainen ymmärtäminen. Tutkimuksessa on mukana kognitio-, tietojenkäsittely- ja kasvatustieteilijöitä, psykologeja sekä taiteen tutkijoita.
TekotodellisuuslaboratorioMuokkaa
Agora Virtual Environment Center on tietokonegrafiikkaan ja tekotodellisuuteen keskittynyt laboratorio, joka tutkimuksen lisäksi tarjoaa myös kehitys- ja koulutuspalveluja. Painopistealueita ovat tekotodellisuussovellukset, interaktiot virtuaalisessa ympäristössä ja tekotodellisuussovellusten ohjelmistoarkkitehtuurit. Tutkimusaiheiden valinnoissa laboratorio keskittyy aiheisiin, joilla on teknistä, taloudellista ja tieteellistä merkitystä. Aiheet myös edistävät osaltaan tekotodellisuusvisualisoinnin hyödyntämistä tutkimuksessa ja teollisuudessa. Tekotodellisuusvisualisoinnin avulla voidaan helpommin ymmärtää kompleksisia rakenteita ja ilmiöitä. Virtuaalinen prototyyppi mahdollistaa myös teollisten tuotekehityssyklien nopeuttamisen. Tuotteesta voidaan rakentaa simuloitu malli, jota testataan virtuaalisessa ympäristössä. Tekotodellisuussimulaatioiden avulla voidaan myös parantaa huomattavasti kehitettävien tuotteiden laatua ja toimivuutta.
Innoroad LaboratoryMuokkaa
Kansainväliseen yhteistyöhön sekä alueelliseen Innoroad-yhteistyöhön suuntautunut laboratorio toimii tieliikenteen monitieteisen tutkimuksen foorumina. Vahvuusalueita ovat liikenne- ja kuljetusalan optimointi ja logistiikka sekä ajokäyttäytymisen ja inhimillisten virheiden ennakoinnin tutkimus. Ajosimulaattorin avulla tutkitaan ihmisen ajokykyä ja toimintaa erilaisissa olosuhteissa sekä koulutetaan ja arvioidaan ammattilaisia, kuten hälytysajoneuvojen kuljettajia. Lisäksi ajosimulaattori antaa mahdollisuuksia muun muassa ikääntyneiden tai nuorten kuljettajien ajokyvyn arvioimiseen sekä uusien innovaatioiden ja tuotteiden kehittämiseen.
Service Sciences LaboratoryMuokkaa
Service science on monitieteinen tieteenala, joka pyrkii yhdistämään tietoa eri aloilta parantaakseen palvelutoimintaa, suorituskykyä ja teollisuuden ja julkisen sektorin innovaatioita. Pohjimmiltaan se edustaa teknologian sulautumista ihmisen käyttäytymisen ja ajattelun ymmärtämiseen, kuin myös liiketoiminnan prosesseja ja organisoimista. Suuri osa Service Science laboratoriossa tehdystä tutkimuksesta koskee ihmisten terveyden edistämistä ja hyvinvointia monitieteisin ja yhteistyöllisin lähestymistavoin.
Human Technology -verkkolehtiMuokkaa
Human Technology: An Interdisciplinary Journal on Humans in ICT Environments oli Agora Centerin kansainvälinen tieteellinen verkkolehti, joka tarkasteli ihmisen ja teknologian väliseen vuorovaikutukseen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä ja haasteita. Agora Centerin lakkautuksen jälkeen lehden julkaisijaksi tuli Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus. Lehti on vapaasti käytettävissä kaikille verkossa, korostaen Open Access kustannuksen periaatteita.
Kansainvälisiä tuloksia 2005–2007Muokkaa
- Kansainvälisesti palkittuja tutkimuksen läpimurtoja:
- Society for Research in Child Development, ja International Society for the Study of Behavioural Development, palkittu professori Lea Pulkkinen
- Philips Nordic Prize, palkittu professori Heikki Lyytinen
- Tšekin tiedeakatemian Bernard Bolzano Honorary Medal, palkittu Pekka Neittaanmäki
- Useita kansainvälisesti rahoitettuja hankkeita, mm. EU:n Marie Curie Excellence Team
- Kansainvälinen open access tiedelehti Human Technology
- Suomen Akatemian nimeämä huippututkimusyksikkö: Oppiminen ja motivaatio
- Laskennallisten tieteiden kansainvälinen keskus SCOMA
- Kaksi FiDiPro-professuuria
- Nordic Innovation Centren (Arkistoituja kopioita – Internet Archive) antama tehtävä ja rahoitus koordinoida pohjoismaista pelialan (serious games) kehittämis- ja tutkimustyötä.