Afrikan geologia
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Maaperä ja hydrogeologia puuttuvat kokonaan, muut osiot suppeita. |
Afrikan geologia käsittää Afrikan maanosan kallioperään, maaperään ja niihin kätkeytyviin luonnonvaroihin liittyviä seikkoja.
Kallioperä
muokkaaSuurin osa Afrikasta sijaitsee Afrikan laataksi kutsutulla mannerlaatalla, joka kattaa Afrikan mantereen sekä laajat alueet ympäröivien valtamerien pohjaa.[1]
Itäistä Afrikkaa halkoo Itä-Afrikan hautavajoama, jota ympäröivät vuoristot ja ylänköalueet. Hautavajoaman alue on tuliperäistä ja siellä on useita sammuneita tulivuoria. Alueella on myös suuria järviä, joita ovat Victorianjärvi, Albertinjärvi, Edwardinjärvi, Tanganjikajärvi ja Njassajärvi eli Malawijärvi. Pohjois-Afrikan länsiosassa sijaitsevat Atlasvuoret ovat Afrikan nuorimpia vuoria.[2]
Itä-Afrikan hautavajoama kuuluu Lähi-idässä sijaitsevan, Syyrian ja Libanonin halki menevän vajoaman kanssa Isoon hautavajoamaan. Itä-Afrikan hautavajoama jakautuu kahteen haaraan, joista itäinen on pidempi kuin läntinen. Hautavajoaman reuna-alueilla sijaitsevat Afrikan korkeimmat vuoret, Kilimanjaro ja Mount Kenya eli Keniavuori. On arvioitu, että 30 miljoonan vuoden kuluttua hautavajoamasta itään olevasta alueesta voi tulla saari ja se saattaa erkaantua Afrikan mantereesta.[3]
Marokon, Algerian ja Tunisian alueella sijaitsevat Atlasvuoret erottavat Välimeren rannikon alueen Saharasta.[4] Algeriassa on myös vuoristoinen alue Kabylie, jossa sijaitsevat muun muassa Bou Zegza vuoristo.[5] Afrikan sarvessa on laaja ylänköalue, Etiopian ylänkö, joka ulottuu laajalti Etiopiasta Eritreaan.[6]
Seisminen ja vulkaaninen toiminta
muokkaaAfrikan mannerlaatta painuu Euraasian laattaa vasten Välimeren etelärannalla, mikä aiheuttaa maanjäristyksiä Pohjois-Afrikassa. Niistä tuhoisimpiin kuuluvat Agadirin maanjäristys vuonna 1963 ja Marokon maanjäristys 2023.[7] Afrikassa on kuitenkin ollut voimakkaampiakin, yli 7 momenttimagnitudin järistyksiä, joista voimakkain oli 7.4 yksikön järistys Tanganika-järvellä vuonna 1910.[8]
Vulkaaninen toiminta Afrikan laatan alueella on vähäistä. Mount Kenya ja Kilimandjaro ovat tulivuoria, Etiopiassa on laavakenttiä ja Viktoriajärven rannalla on joitakin aktiivisia tulivuoria.[1]
Kaivannaiset
muokkaaAfrikan runsaimmat rautamalmivarat ovat Länsi-Afrikan alueella. Valtaosa maailman kromiesiintymistä on Etelä-Afrikassa. Kuparia on Sambiasta Kongoon ulottuvalla kuparivyöhykkeellä. Noin neljännes maailman bauksiittivaroista on Afrikassa, siitä suurin osa tropiikin lateriitissa Guinean ja Togon välillä.[9]
Kultaa on monilla alueilla, eniten Etelä-Afrikassa. Etelä-Afrikan platinavarat ovat maailman suurimmat. 40 % maailman teollisuustimanteista tulee Afrikasta.[9]
Pohjois-Afrikassa tuotetaan paljon fosfaatteja.[9]
Afrikan suurimmat öljyvarat ovat Libyassa, Nigeriassa, Algeriassa, Angolassa ja Etelä-Sudanissa.[10]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Geology and lithology (s. 42 Teoksessa Soil map of the world.) FAO. 1981. Viitattu 3.9.2023.
- ↑ Ray Hudson: Geographica, s. 312. Suomentanut Jorma Harju, Outi Kaskinen, Janne Kostamo, Mikko Lantz, Olli Ruth, Heikki Seppä, Mika Tammilehto, Allan Tiitta, Matti Tikkanen, Sanna Vaalgamaa. H.F.Ullmann, 2008. ISBN 978-3-8331-4130-0
- ↑ East African Rift Valley Kehittyvät maat muutoksessa. Peda.net. Viitattu 2.7.2023.
- ↑ Atlas Mountains Britannica. Viitattu 26.7.2023.
- ↑ Kabylie Britannica. Viitattu 26.7.2023.
- ↑ Ethiopian Plateau Britannica. Viitattu 26.7.2023.
- ↑ Trauma of 1960 Agadir earthquake remains fresh in Moroccan minds Le Monde. 12.9.2023. Viitattu 17.9.2023.
- ↑ Mustapha Meghraoui, the IGCP-601 Working Group: The Seismotectonic Map of Africa. Episodes, 2016, 39. vsk, nro 1, s. 12. International Union of Geological Sciences.. https://doi.org/10.18814/epiiugs/2016/v39i1/89232+ Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.9.2023.
- ↑ a b c Africa:Metallic deposits Encyclopedia Britannica. Viitattu 3.9.2023.
- ↑ Proved crude oil reserves in Africa in 2021, by country Statista. Viitattu 4.9.2023.