Adheesioperiaate
Adheesioperiaate tarkoittaa, että riita-asiaa ja rikosasiaa käsitellään samassa oikeudenkäynnissä. Oikeudenkäyntimenettelyn pääperiaate on yksityisoikeudellisten oikeussuojavaatimusten käsitteleminen erillään rikosta seuraavasta rikosoikeudellisesta vastuusta. Tätä kutsutaan erillisyys- eli separaatioperiaatteeksi. Rikosprosessin ja siviiliprosessin yhdistäminen eli adheesioperiaate on poikkeus pääsääntöön.[1]
Käytännössä adheesioperiaate tulee kyseeseen vain yhdessä tapauksessa. Tällöin tuomioistuin tutkii ja ratkaisee rikosasian yhteydessä myös tähän rikokseen liittyvän yksityisoikeudellisen vaatimuksen. Päävaatimuksena on syyte ja sivuvaatimuksena esimerkiksi korvaus rikoksen aiheuttamasta vahingosta tai rikoksella viedyn omaisuuden palauttamisvaatimus. Jos vaatimukset käsitellään yhdessä, noudatetaan rikosprosessin mukaista järjestystä. Jos siviilivaatimusta ajetaan erikseen, toimitaan siviiliprosessin mukaisesti. Syyte on aina päävaatimus, vaikka sivuvaatimus olisi miljoonia euroja. Joskus tuomioistuin erottaa yhteiskäsittelyssä olevan sivuvaatimuksen erilliseksi riita-asiaksi. Tällöin voidaan esimerkiksi ratkaista syyte ennen kuin korvausvaatimuksen tarkasta määrästä saadaan tarvittavat todisteet. Toisaalta tuomioistuin voi yhdistää eli kumuloida aiemmin erillisenä käsitellyt jutut.[1]
Adheesio vähentää tuomioistuimen työtä, koska pää- ja sivuvaatimus perustuvat pääosin samaan oikeudenkäyntiaineistoon. Tuomioistuimen tarvitsee käsitellä asia vain yhteen kertaan. Jos juttu paisuu liian suureksi, voidaan syyte ja sivuvaatimus erottaa eri jutuiksi. Adheesion avulla myös rikoksen uhri saa pienin kustannuksin korvaustuomion. Erillinen siviilikanne on kalliimpi menettely. Vaikka rikoksen uhri ei saisikaan korvausta rikoksen tekijältä, saattaa hän saada korvaustuomion perusteella korvausta valtion varoista rikosvahinkolain (1204/2005) mukaan tai omasta vakuutuksestaan.[1]
Adheesioperiaatteen mukainen menettely ei ole mahdollinen siviili- ja rikosprosessin sekä hallintoprosessin välillä. Hallintoprosesseja käsittelevät hallintotuomioistuimet eli hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus. Hallintoriitaa tai hallintovalitusta ei voida käsitellä yleisessä tuomioistuimessa, eikä riita- tai rikosasiaa hallintotuomioistuimessa. Adheesioperiaatetta noudatetaan lähinnä Suomessa ja Ruotsissa. Muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa riita- ja rikosjutut kuuluvat usein eri tuomioistuimiin ja adheesio on harvinainen.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa IV palsta 1–4.