Tämä artikkeli kertoo oikeustermistä. Oikeusjuttu on myös Franz Kafkan romaani sekä sen pohjalta ohjattu elokuva.

Oikeusjuttu eli juttu on tuomioistuimen tutkittavaksi ja ratkaistavaksi viety asia.

Jutun lykkäys tarkoittaa asian käsittelyn siirtämistä myöhemmin pidettävään istuntoon, jonka ajankohdan tuomioistuin määrää. Siirrosta päättää tuomioistuin ja tavallisesti juttu jatkuu siitä, mihin edellisessä tilaisuudessa päästiin. Jutun lykkäys on eri asia kuin käsittelyn keskeyttäminen, joka tarkoittaa saman istunnon jatkamista myöhemmin. Ennen vuoden 1993 oikeudenkäyntimenettelyn uudistusta juttujen lykkäykset olivat yleisiä. Nykyään jutun esivalmistelu pyritään suorittamaan yhdessä istunnossa, samoin pääkäsittely, ja juttuja lykätään vain erityistapauksissa.[1]

Jutun palauttaminen tarkoittaa, että muutoksenhakutuomioistuin ei ota asiaa käsiteltäväkseen, vaan palauttaa sen takaisin alemmalle tuomioistuimelle. Palauttaminen voi perustua menettelyvirheeseen, esimerkiksi jonkun kuulematta jättämiseen, tai muutoksenhakuun liittyviin uusiin selvityksiin tai jutun ratkaisemiseen puutteellisten selvitysten perusteella. Joskus tapahtuu niin, että ylempi tuomioistuin ratkaisee korvausvelvollisuuden, mutta palauttaa jutun korvausten määrän osalta. Mikäli tuomioistuin voi itse korjata puutteen, ei palauttaminen ole tarpeen. Oikeudenkäyntiuudistus vähensi palauttamisia, sillä näyttö pitää nykyisin hankkia huolellisemmin ja uuden näytön esittämistä ylemmälle tuomioistuimelle on rajoitettu.[2]

Ennen oikeudenkäyntiuudistusta käräjien aloitusrituaaliin kuului juttujen jakaminen eri istuntopäiville ja vasta silloin käräjille haastetut ja heidän asiamiehensä saivat tietää jutun käsittelypäivän. Oikeuden puheenjohtaja teki juttujaon jälkeen ensimmäisen päivän juttulistan, joka kiinnitettiin istuntosalin oveen tai muualle eteistiloihin.[3]

Lähteet muokkaa

  1. Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa IV palstat 126–127
  2. Encyclopædia iuridica fennica, osa IV palsta 128
  3. Encyclopædia iuridica fennica, osa VII palsta 660

Aiheesta muualla muokkaa