Adelsön
Adelsön tai Adelsö (vanhempi nimi Alsnu) on Mälarenin saari Ruotsissa Ekerön kunnassa, joka sijaitsee Tukholman läänissä.[1]
Maantietoa
muokkaaAdelsön sijaitsee Mälarenin itäosassa, missä se on suuren saarien läntisin saari. Saaren pohjoispuolelle aukeaa laaja Norra Björkfjärden, lännessä Prästfjärden ja etelässä Södra Björkfjärden. Itäpuolella saarta sijaitsee samaan Ekerön kuntaan kuuluva isompi saari Ekerön. Saarien välissä virtaa verkkaisesti puoli kilometriä leveä Svinsundet ja etelässä aukeaa saarten väliin Hovgårdsfjärden. Adelsönin ympärillä on pieniä saaria: Fagerön pohjoisessa, Tofta holmar lännessä, Hovgårdsholme idässä ja kuuluisa Björkön kaakossa. Saarien välissä sijaitsee puoli kilometriä leveä Björkösundet. Kilometrin verran lounaaseen päin näkyy suuri saari Kurön ja yli kilometrin päässä pitkä saari Ridön. Adelsönin oma pituus on 10,2 kilometriä ja leveys on 4,0 kilometriä. Sen pinta-ala on 2 608 hehtaaria eli 2,6 neliökilometriä.[1][2]
Yli puolet saaresta on merkitty metsämaaksi, mutta saari on laajalti viljeltyä. Saarella on vain 800 vakituista asukasta, mutta vapaa-ajan asukkaita on runsaasti tämän lisäksi. Mainittuun asukaslukuun sisältyy myös Björkönin ja Kurönin asukkaita. Adelsönin useimmat asukkaat asuvat Adelsön kirkonkylässä, Lilla Stenbyssä ja Hallstassa. Muu asutus on haja-asutusta. Saarella kulkee maantie, josta haarautuu saaren rannoille lyhyitä yksityisteitä. Stenbyhyn liikennöi ilmainen lossi Ekerön Munsönistä. Sitä kautta pääsee autolla Tukholmaan alle puolessa tunnissa. Saari muodostaa myös luonnollisen ja historiallisesti vanhan seurakunnan (ruots. Adelsö socken).[1][2]
-
Lilla Stenby lossirannassa
-
Ilmakuva Björkönin suuntaan
-
Saaren vaijerilossi
Historiaa
muokkaaSaari on muodostunut jääkauden jälkeen, kun sen korkein huippu nousi hitaasti maankohoamisen seurauksena Mälarenin merenlahden vedenpinnan yläpuolelle. Saaren korkeilta alueilta tunnetaan myöhäiskivikauden löytöjä, jolloin saari on ollut Mälarenin saaristoa. Mälarenista muodostui järvi vasta 1200-luvulla, jolloin sen lasku-uoma nykyisessä Tukholmassa muodostui. Viikinkiaikana Adelsön eteläpää muodosti pienen saaren ja pohjoisosa suuremman saaren. Mälarenin vedenpinta on alentunut keskiajalla, jolloin saarien välinen salmi on maatunut muodostaen yhtenäisen saaren. Pronssikaudella saari oli asuttu, mikä on päätelty löytyneistä hiidenkiukaista, mutta rautakaudella on saaren kasvaessa myös asutus suurentunut. Saarelta löytyneitä muinaisjäännöksiä on eniten rautakauden jälkeiseltä ajalta. Tunnettuja jäännöksiä ovat toinen saarella hyvin säilynyt muinaislinna Skansberget Stenbyssä, Hovgårdenin hautakummut, Hamnvikenissä sijaitseva riimukivi ja Alsnö husin rauniot. Hovgården liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1933. Saari on Ruotsin varhaisia kirkollisia seurakuntia, jonka kivikirkko Adelsön kirkko on 1100-luvulta.[a]
-
Skansbergetin muinaislinnan kivimuurin jäänteitä
-
Eräs Hovgårdenin hautakumpu
-
Maankohoamista havainnollistava kartta viikinkiajalta
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaaHuomioita
muokkaaViitteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Adelsö Wikimedia Commonsissa