Acca Larentia on hahmo roomalaisessa tarustossa. Hahmona hän esiintyy useammissa eri tarinoissa, joista yhdessä hän kasvattaa Rooman perustaneita Romulusta ja Remusta. Larentalia-juhla oli hänen muistolleen vuosittain Roomassa järjestetty juhlapäivä.

Acca Larentia Jacopo della Quercian veistoksessa.

Merkitys

muokkaa
 
Faustulus tuo Romuluksen ja Remuksen kotiin vaimonsa Acca Larentian luo. Nicolas Mignardin maalaus vuodelta 1654.

Acca Larentian tarussa on useampia eri historiallisia ja mytologisia kerrostumia, joiden keskenäisen suhteen selvittäminen on hankalaa. Kuten monet muutkin Rooman myyttiset kertomukset, Acca Larentian tarinaan liittyy monimerkityksellisyyttä ja useiden eri tarinoiden nivoutumista. Tarujen kautta Acca Larentia tunnettiin joka tapauksessa Rooman kansan hyväntekijänä ja äitihahmona, jota muisteltiin vuosittain järjestetyssä Larentalia-juhlassa.[1]

Tarinoissa

muokkaa

Roomalaisessa mytologiassa Vesta-neitsyt synnytti Marsin pojat Romuluksen ja Remuksen hyläten nämä Tiber-joen virtaan[1] kuningas Amuliuksen käskystä[2]. Romulus ja Remus pelastuvat susiemon (lupa) ottaessa heidät hoiviinsa. Lopulta veljekset löytää eräs sikopaimen Faustulus, joka antaa heidät edelleen vaimonsa Acca Larentian hoivaan. Aikaisemmin yhden oman lapsensa menettänyt Acca Larentia imettää veljeksiä. Acca Larentiaan viitataan tarinassa termillä lupa eli naarassusi. Termillä on puolestaan yleensä viitattu prostituoituihin.[1] Romulus ja remus kasvavat Acca Larentian ja Faustuluksen luona perustaen eri vaiheiden jälkeen sittemmin Romuluksen mukaan nimetyn Rooman kaupungin.[2] Acca Larentialla ja Faustuluksella oli legendan mukaan kaksitoista poikaa, joista syntyi sittemmin arkaaisessa Roomassa vaikuttaneiden pappien arvaaliveljeskunta, jooiden tehtävänä oli uhrata Dea Dian jumalattarelle.[1]

Acca Larentia esiintyy Rooman perustamistarinan ohella muissa roomalaisissa taruissa. Toisessa hän on kaunis nuori nainen, jonka Herkules voittaa omakseen noppapelissä. Acca Larentia viettää pelin jälkeen Herkulesin kanssa yön Herkuleelle omistetulla temppelillä Rooman Forum Boariumilla eli karjatorilla. Tarinassa saattaa olla yhteyksiä alueella sijainneeseen arkaaiseen Pyrgin kauppakaupunkiin, joka tunnettiin oletettavasti sakraaliprostituutiota harjoittavana kulttikeskuksena. Samassa tarinassa Acca Larentia saa Herkuleelta edelleen neuvon, jonka mukaan hänen tulee tarjota itseään ensimmäiselle forumilla vastaan tulevalle miehelle. Acca Larentia tapaa vanhan ja rikkaan Tarrutiuksen, joka jätti sittemmin kuollessaan suuren omaisuuden Acca Larentialle. Acca Larentia testamenttaa edelleen itse kuollessaan omaisuutensa Rooman kansalle. Tämän johdosta hänelle järjestettiin julkiset hautajaiset ja vuosittaiset muistojuhlat. Niin sanottuna Larentalia-päivänä kunnioitettiin myös laareja, roomalaisten esi-isien henkiä.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e Jussi Rantala: ”Acca Larentia ja kansakunnan synty”, Keisarit ja kurtisaanit : perhe, valta ja seksi antiikin Roomassa. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2020. ISBN 978-951-858-203-1
  2. a b Romulus and Remus Encyclopaedia Britannica. Viitattu 14.1.2021. (englanniksi)