Aavejuna (Clive Cusslerin romaani)
Aavejuna (engl. Night Probe!) on yhdysvaltalaisen kirjailija Clive Cusslerin 1981 julkaistu seikkailuromaani. Kirja on Cusslerin viides Dirk Pitt -sarjan teos, ja se julkaistiin vuonna 1981. Teoksen tapahtuma-aika on vuosi 1989.
| Aavejuna | |
|---|---|
| Night Probe! | |
 Kirjan kansi. |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Clive Cussler |
| Kansitaiteilija | Lou Feck |
| Kieli | englanti |
| Genre |
kauhu[1] jännitys[1] scifi[2] |
| Kustantaja | Bantam Books |
| Julkaistu | 1981[2] |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Erkki Hakala[2] |
| Kustantaja | WSOY[2] |
| Julkaistu | 1981 |
| Ulkoasu | sidottu[2] |
| Sivumäärä | 401 |
| ISBN | 951-0-10817-0 |
| Sarja: Dirk Pitt -sarja | |
| Edeltävä | Vixen 03 |
| Seuraava | Syvyyksien saalistajat |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Romaanin englanninkielinen nimi night probe viittaa vanhahtavaan sukellustermiin, joka tarkoittaa pimeiden vedenalaisten luolien tutkimista.
Juoni muokkaa
Kirjan tapahtumat sijoittuvat julkaisuhetkestä lähitulevaisuuteen vuoteen 1989, jolloin maailma on talous- ja energiakriisin kourissa. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n arvioiden mukaan Lähi-idän öljykentät kuihtuvat muutamassa vuodessa. Maailmanlaajuinen öljyn kysyntä ylittää tarjonnan 50 prosentilla, ja muut vaihtoehtoiset energiamuodot eivät kykene kattamaan energiatarvetta.
Kanada sen sijaan tuottaa sähköä yksinoikeudella Yhdysvaltain viiteentoista koilliseen osavaltioon, investoituaan sitä ennen suureen vesivoimalaitokseen Québecissä. Kaikeksi harmiksi NUMAn kokeellinen sukellusalus paikantaa merenpohjasta Kanadan aluevesiltä öljyesiintymän, jonka asiantuntijat arvioivat yhdeksi maailman rikkaimmista.
Samaan aikaan québeciläiset radikaalit, joita salaisesti johtaa Kanadan parlamentin jäsen Henri Villon, tähtäävät Québecin itsenäistymiseen muusta Kanadasta. Vastavalitun Kanadan pääministerin Charles Sarveux'n mielestä Québecin mahdollinen itsenäistyminen hajottaa Kanadan, sillä hän pelkää muiden provinssien joko itsenäistyvän tai siirtyvän osaksi Yhdysvaltoja. Tilannetta sotkee murhayritys: terroristit ampuvat pääministerin lentokonetta kannettavalla ilmatorjuntaohjuksella, mutta kahden ratsupoliisin uhrautuvaisuuden ansiosta pääministeri pelastuu selviten muutamilla luunmurtumilla ja palovammoilla.
Yhdysvaltain laivaston kapteeniluutnantti Heidi Milligan työskentelee presidentti Woodrow Wilsonin aikakauden laivaston toimintaa käsittelevän väitöskirjansa parissa komennustensa lomassa. Tutkimuksissaan hän löytää vanhasta kirjeestä viitteitä Pohjois-Amerikan sopimuksesta. Kansallisarkistosta ei kuitenkaan löydy jälkeäkään tästä sopimuksesta, joka vain herättää Milliganin mielenkiinnon.
Myöhemmässä vaiheessa paljastuu, että Pohjois-Amerikan sopimus on Yhdysvaltain ja Englannin välinen suursopimus. Vuonna 1914 Iso-Britannia paini taloudellisten ongelmien parissa ja ensimmäinen maailmansota oli ovella. Ison-Britannian pääministeri Herbert Asquith oli huolissaan maansa taloudellisesta tilanteesta, ja pelätessään sodan raunioittavan valtakunnan taloudellisesti hän yhteistyössä kuningas Yrjö viidennen kanssa lähestyi salassa Yhdysvaltoja, tarjoten omistusoikeutta Kanadaan miljardin Yhdysvaltain dollarin hinnasta.
Sopimus Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen välillä allekirjoitettiin, mutta samana päivänä sopimuksen molemmat kappaleet tuhoutuvat: yhdysvaltalaisen asiainhoitajan mukana ollut sopimus katoaa kun Manhattan Limited -pikajuna syöksyy vaurioituneelta rautatiesillalta Hudsonjokeen, ja brittien sopimus katoaa RMS Empress of Irelandin haaksirikossa. Tapauksen johdosta Yhdysvaltain presidentti Wilson määrää tiedot sopimuksesta tuhottaviksi ja kuittaa Isolle-Britannialle maksetun 150 miljoonan dollarin ennakkomaksun sotalainaksi.
Pohjois-Amerikan sopimuksen tullessa uudelleen julki Yhdysvaltain presidentti määrää NUMAn yrittämään sopimusten 75 vuotta veden alla maanneiden alkuperäiskappaleiden tuomista päivänvaloon. Sopimuksesta tulee presidentin taloudellisen pelastussuunnitelman kulmakivi, jonka lopullisena tarkoituksena on ehdottaa kanadalaisille Kanadan ja Yhdysvaltojen liittämistä uudeksi valtioksi, Kanadan Yhdysvalloiksi (alkukielisessä versiossa The United States of Canada).
Britit näkevät Kanadan mahdollisen siirtymisen Yhdysvalloille uhaksi brittiläistä imperiumia kohtaan, sillä Kanadan siirtyminen pois imperiumin hallinnasta mahdollisesti Australia sekä myös Irlanti ja Skotlanti eroaisivat kansainyhteisöstä. Brittiläinen Secret Intelligence Service kutsuu uudelleen palvelukseensa eläkkeelle vetäytyneen erikoisagentti Brian Shaw'n, joka saa tehtäväkseen tuhota Pohjois-Amerikan sopimuksen kaikki kappaleet kaikin käytettävissä olevin keinoin. Rivien välistä on tulkittavissa, että Shaw on salanimellä esiintyvä James Bond.
Sopimuksen etsintä huipentuu selkkaukseen, jossa Shaw'n avuksi lähetetyt Kuninkaallisen merijalkaväen laskuvarjojääkärit ja Yhdysvaltain merijalkaväen sotilaat ottavat yhteen pellolla Shaw'n ja Pittin etsiessä Pohjois-Amerikan sopimusta hylätystä kaivoksesta, jonne Manhattan Limited -junan ryöstänyt rikollisjengi oli sen ajanut. Pitt löytää sopimuksen ja saa sen toimitettua Ottawassa yhdistymistä käsittelevää tärkeää puhetta pitävälle presidentille viime hetkellä ennen tämän puheen huipennusta.
Hahmot muokkaa
- Dirk Pitt, NUMAn erikoisprojektien johtaja
- Amiraali James Sandecker, NUMAn pääjohtaja
- Al Giordino, NUMAn erikoisprojektien apulaisjohtaja
- Rudi Gunn, NUMAn logistiikkajohtaja
- Heidi Milligan, Yhdysvaltain laivaston kapteeniluutnantti, Pohjois-Amerikan sopimuksen löytäjä, projektin historiantutkija
- Brian Shaw, 66-vuotias eläkkeelle vetäytynyt, takaisin palvelukseen kutsuttu brittiagentti
- Foss Gly, yhdysvaltalainen gangsteri ja palkkamurhaaja, joka suorittaa likaisen työn québeciläisradikaalien puolesta
- Henri Villon, liberaalipuolueen ja Kanadan parlamentin jäsen, salainen québeciläisradikaalien johtaja
- Alan Mercier, Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja
- Charles Sarveux, vastavalittu Kanadan pääministeri
- Danielle Sarveux, pääministeri Sarveuxin vaimo ja Villonin salarakastajatar
Kirjallinen merkitys ja kritiikki muokkaa
Monien suosittujen seikkailukertomusten tavoin Aavejuna ei saavuttanut kriitikoiden suosiota. Epävirallisen kyselyn mukaan eniten kritiikkiä teoksessa herätti Kanadan myynti Yhdysvalloille.lähde? Historiallisesti on kuitenkin muistettava, että vuonna 1803 Yhdysvallat osti Ranskalta kaksi miljoonaa neliökilometriä maata, ja vuonna 1867 osti Venäjältä Alaskan.
Kirjassa kuitenkin sivuutetaan se tosiasia, että tarinassa esitetyn Pohjois-Amerikan sopimuksen tapahtuma-aikana vuonna 1914 Kanada oli osa brittiläistä kansainyhteisöä ja että sillä oli oma hallinto, joten Iso-Britannia ei olisi voinut eikä sillä olisi ollut oikeutta myydä Kanadaa Yhdysvalloille.
Prologi ja viitteitä historiaan muokkaa
Dirk Pitt -romaaneille tyypillistä on tarinoiden prologin sijoittuminen itse varsinaisen tarinan tapahtuma-ajankohtaa edeltävään aikaan. Kirjasarjan eri osissa tämä vaihtelee muutamasta kymmenestä aina muutamiin tuhansiin vuosiin. Tämä historiaan sovellettu, yleensä joko kokonaan tai osittain kuvitteellinen prologi antaa kantavan pohjan koko tarinan tapahtumille.
Aavejunan prologi sijoittuu toukokuuhun 1914, juuri ensimmäisen maailmansodan puhkeamista edeltävään aikaan. Prologissa viitataan todellisiin historiallisiin henkilöihin, kuten Yhdysvaltain presidenttiin Woodrow Wilsoniin, Yhdysvaltain ulkoministeriin William Jennings Bryaniin, Ison-Britannian pääministeri Herbert Asquithiin sekä kuningas Yrjö viidenteen.
Kuten muissakin Cusslerin romaaneissa myös Aavejunan tapahtumat sijoittuvat ekologian ja merenkulun piiriin. Romaanissa kantavana keksintönä on kehittynyt keilakaikuluotaintekniikka, jonka avulla öljy- ja mineraalivarantoja voidaan paikantaa merenpohjan alapuolelta.
Lähteet muokkaa
- Book Review – Clive Cussler’s “Night Probe!” The Rellim Zone. 24.8.2012. Viitattu 7.5.2019. (englanniksi)
- ↑ a b www.antikka.net
- ↑ a b c d e risingshadow.net[vanhentunut linkki]