Aatto Koivunen
Aatto (Adolf) Koivunen (12. toukokuuta 1874 Lammi − 9. syyskuuta 1928 Pohjois-Pirkkala) oli Pispalan punakaartin päällikkö Suomen sisällissodassa.[1] Hän oli ammatiltaan rakennuseristäjä. Hänellä oli vaimonsa Hilman kanssa neljä lasta, pojat Martti ja Reino sekä kaksoistyttäret Asta ja Martta. [2]
Aatto Koivunen oli Pispalan työväenyhdistyksen perustajajäseniä ja toimi yhdistyksen rahastonhoitajana. Hän oli perustamassa Pispalan osuuskauppaa ja kuului myöhemmin vuonna 1917 perustetun Osuusliike Voiman edustajistoon.[2]
Koivunen komensi Tampereen taistelun lopussa koko kaupungin läntistä puolustuslinjaa, komennossaan oli tuolloin useampi tuhat miestä sekä koko Epilän rintama.[3] Hänen vaimonsa mainitaan yhdeksi Pispalan naiskaartin perustajista. Hänen poikansa Martti kaatui taistelussa Epilänharjulla 26. maaliskuuta 1918. Hänen koko perheensä, mukaan lukien tytöt ja vävy Gunnar Keltamäki kuuluivat punakaartiin. Koivunen pakeni Tampereen taistelun jälkeen itään, selvisi myös Lahden vankimotista, mutta jäi kiinni Voikkaalla ja joutui vankileiriin. Hänet tuomittiin kuolemaan mutta tuomio muutettiin lopulta 15 vuoden vankeusrangaistukseksi. Vapauduttuaan vuonna 1921 hän otti osaa kunnallispolitiikkaan. Vankileiriltä hän sai malarian, jonka jälkiseuraamuksiin hän kuoli syyskuussa 1928.[2]
Lähteet muokkaa
- Haapala, Pertti & Hoppu, Tuomas (toim.): Sisällissodan pikkujättiläinen, s. 115, 191, 196. Porvoo: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35452-0.
Viitteet muokkaa
- ↑ Aatto Koivunen Pispala.fi. Viitattu 24.7. 2011.
- ↑ a b c Aatto Koivunen kuollut. Kansan Lehti, 13.09.1928, nro 214, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 31.03.2018.
- ↑ Haapala & Hoppu 2009, 191.
Aiheesta muualla muokkaa
- Punainen Pispala. Jarmo Mäkilä & Osmo Sounela.