Douglas A-1 Skyraider

Douglas A-1 (AD) Skyraider on yhdysvaltalainen yksimoottorinen alatasoinen trapetsisiipinen rynnäkkökone. Skyraideria saattoi käyttää myös lentotukialuksilta.

Douglas A-1 (AD) Skyraider
Douglas A-1H Skyraider, joka operoi vuonna 1966 USS Oriskanyilta.
Tyyppi	rynnäkkökone
Valmistaja	Douglas Aircraft Company
Suunnittelija	Ed Heinemann
Ensilento	18. maaliskuuta 1945
Esitelty	1946
Valmistusmäärä	3 160
Valmistusvuodet	1945–1957
Infobox OK

Pitkän palvelusuran aikana konetyyppi sai useita eri kutsumanimiä, joista yksi kaikkein yleisimpiä oli ehkä "Spad". Alkuperäinen Spad oli ensimmäisen maailmansodan ranskalaisvalmisteinen potkurihävittäjä: (Spad S.VII). Toinen käytetty lempinimi oli "Able Dog", joka tuli lyhennöksestä AD. Myös Hobo (suom. kulkuri) oli eräs yleisesti käytetty lempinimi, joka johtunee ehkä koneen A-1H -muunnoksesta.

Douglasin sotilaskoneiden pääsuunnittelija Ed Heinemann suunnitteli konetyypin. Alun perin konetyypin nimenä oli AD-1.

Kuvassa Skyraiderin ""keulataidetta". Moottorin sovituskappale, propelli sekä ilmanottoaukot näkyvät erittäin hyvin.

A-1 Skyraider oli Yhdysvaltain laivaston ensimmäinen rynnäköintiin suunniteltu sotilaslentokone. Potkurikäyttöisenä se jäikin lähes ainoaksi yksimoottorikoneeksi, joka valmistettiin tähän tarkoitukseen. Koneesta tehtiin eri kehitysversioita, ja sen ensilento ja käyttöönotto tapahtui vuonna 1945. Se ei ehtinyt toisen maailmansodan sotatoimiin. Aktiivikäytöstä poistaminen tapahtui 1970-luvun alussa. A-1 Skyraider osallistui Korean ja Vietnamin sotiin.

Muita Douglasin rakentamia merkittäviä potkurikäyttöisiä, mäntämoottorilla varustettuja maataistelukoneita olivat Douglas A-20 Havoc sekä A-26 Invader. Konetyypin korvasivat muun muassa Grumman A-6 Intruder ja Douglas A-4 Skyhawk, jotka olivat kumpikin suihkukäyttöisiä sotilaslentokoneita.

Douglas A-1 Skyraiderin siipi- ja runkoripustimissa kuljettava aseistus saattoi kattaa erilaisia pommeja, raketteja (kuten esim. 127 mm;n "Zuni" Mk-32, LAU-10 rakettipodeista laukaistuina) sekä myöhempänä myös ilmasta-maahan ammuttavia ohjuksia. Konetyypille ei sovellettu koskaan ydinaseita. Lisäpolttoainesäiliöt olivat myös mahdollisia koneen toimintamatkan lisäämiseksi, yleensä niitä oli yksi koneen keskilinjan alla olevassa ripustuspisteessä.

Douglas A-1 Skyraiderin 3-D kaaviokuvat.

Tekniset tiedot

Lähde: ^lähde?

Yleiset ominaisuudet

• Miehistö: 1
• Pituus: &&&&&&&&&&&&&011.084000011,84 m
• Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&015.025000015,25 m
• Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&04.07800004,78 m
• Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&037.019200037,192 m²
• Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&05429.&&&&005 429 kg
• Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 × Wright R-3500-26WA 18-sylinterinen kaksirivinen tähtimoottori; &&&&&&&&&&&02013.&&&&002 013 kW (&&&&&&&&&&&02700.&&&&002 700 hv)

Suoritusarvot

• Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0518.&&&&00518 km/h
• Lentomatka: &&&&&&&&&&&02116.&&&&002 116 km
• Lakikorkeus: &&&&&&&&&&&08685.&&&&008 685 m
  

Aseistus

• 4 × 20 mm M2-tykkiä; 3 629 kg pommeja, joista 14 ulkoisessa ripustuspisteessä; 127 mm:n raketteja siipien ripustimissa max x12.

Lähteet

• Donald, David: The Military Propeller Aircraft Guide – From 1914 to present day, Chartwell Books, 1999, Lontoo, Englanti ISBN 0-7858-1023-4 (englanniksi, s. 104–105)
• Mondey, David: The Hamlyn Conside Guide to American Aircraft of World War II (ensipainos 1982) ISBN 0-7858-1361-6 (englanniksi, s. 109–110)

Aiheesta muualla

• http://www.abledogs.com/
• http://www.skyraider.org/
• http://www.airforce-magazine.com/MagazineArchive/Magazine%20Documents/2007/June%202007/0607classics.pdf