14. dalai-laman seuraaja

Nykyisen, järjestyksessään 14., dalai-laman seuraajasta ei ole selvyyttä, sillä perinteisen tiibetiläisen perimysjärjestyksen rinnalle on noussut Kiinan kommunistisen puolueen oma versio seuraavan dalai-laman valitsemisesta. Kiista on johtanut siihen, että dalai-lama -instituution tulevaisuus on epäselvä. Nykyinen dalai-lama pakeni Kiinasta vuonna 1959, minkä jälkeen Kiinan suhtautuminen tiibetinbuddhalaisuuteen ja erityisesti dalai-lamaan on ollut kielteinen. Kiina on myös ilmaissut tyytymättömyytensä, mikäli ulkomaat ovat missään tekemisissä dalai-laman tai Tiibetin pakolaishallituksen kanssa.[1]

TaustaMuokkaa

Dalai-lama on tiibetinbuddhalaisuuteen kuuluvan geluk-koulukunnan tärkein opettaja. Hengellisen vallan lisäksi dalai-lamalla on perinteisesti ollut myös poliittista valtaa ja hän on johtanut Tiibetiä teokraattisella otteella.

Tiibetinbuddhalaisen perinteen mukaan uusi dalai-lama löydetään vanhan kuoleman jälkeen, mutta ei aina välittömästi: dalai-laman katsotaan olevan tulku, joka pystyy itse päättäämään missä ja milloin hän syntyy uudelleen. Tulku on valinnut uudelleensyntymän, jotta voisi auttaa muita maailman olentoja valaistumaan.[2].

Panchen-lamaMuokkaa

Panchen-laman tehtävä on johtaa uuden dalai-laman etsintöjä. Panchen-laman kuoltua istuva dalai-lama puolestaan tunnistaa uuden panchen-laman, joka myös on tulku.

Nykyinen dalai-lama tunnisti panchen-lamaksi 6-vuotiaan Gedhun Choekyi Nyiman vuonna 1995, jota Kiina ei ole tunnustanut. Nyiman vangittiin pian tämän jälkeen, eikä hänestä ole kuultu sen jälkeen. Eräs Kiinaa edustava viranomainen sanoi Nyimanin elävän Gansussa, Pohjois-Kiinassa, mutta on myös todennäköistä, että häntä pidetään Pekingissä.[3].

Nykyisen dalai-laman näkökulmaMuokkaa

Huolimatta Tiibetin keskeisestä asemasta geluk-koulukunnassa, dalai-laman ei tarvitse olla tiibetiläinen: 4. dalai-lama syntyi Mongoliassa.[2] Tämän vuoksi myös nykyinen dalai-lama on sanonut, että ei tulisi jälleensyntymään maassa, joka ei olisi vapaa.[4]

Lokakuussa 2019 Gyatso sanoi, että nykyinen dalai-lama -järjestelmä on "feodaalinen", minkä vuoksi sen tulisi loppua.[5]

Kiinan kommunistisen puolueen näkökulmaMuokkaa

Kun dalai-lama on tuonut esille muuttaa perinteistä poikkeavaa vallanperimystä, Kiina on syyttänyt tätä buddhalaisuuden halventamisesta.[6]

Maaliskuussa 2015 Tiibetin autonomisen alueen parlamentin edustaja Padma Choling sanoi, että dalai-lama ei voi päättää, haluaako hän uudelleensyntyä vai ei. Syynä tähän on se, että nykyinen dalai-lama ei myöskään saanut valita asemaansa, vaan hän seuraa ikivanhaa uskonnollista perinnettä keskuskomitean suostumuksella.[7].

LähteetMuokkaa

  1. Tiibetin kansannoususta tulee tänään 60 vuotta, mutta sitä ei Tiibetissä ääneen muistella The Ulkopolitist. 10.3.2019. Viitattu 1.5.2021.
  2. a b How the Dalai Lama is Chosen 18.9.2015. Today I Found Out. Viitattu 1.5.2021. (englanniksi)
  3. Is this the face of a man held captive since the age of six? BBC News. 27.4.2019. Viitattu 1.5.2021. (englanniksi)
  4. Who Will Decide On The Dalai Lama's Successor — His Supporters Or Beijing? NPR.org. Viitattu 1.5.2021. (englanniksi)
  5. Reincarnation feudal, should end now: Dalai Lama amid successor row with China | India News The Times of India. 26.10.2019. Viitattu 1.5.2021. (englanniksi)
  6. Kiina arvostelee Dalai Laman puheita Yle Uutiset. Viitattu 1.5.2021.
  7. China attacks Dalai Lama over bid to cease reincarnation www.abc.net.au. 10.3.2015. Viitattu 1.5.2021. (englanniksi)