Åslaug Marie Haga (21. lokakuuta 1959 Nes) on norjalainen diplomaatti ja poliitikko. Hänet istui suurkäräjillä vuosina 2001–2009 ja toimi Norjan kulttuuriministerinä 1999–2000, kunta- ja alueministerinä 2005–2007 sekä öljy- ja energiaministerinä 2007–2008. Hän oli keskustapuolueen puheenjohtaja vuosina 2003–2008.[1]

Åslaug Haga
Haga vuonna 2017.
Haga vuonna 2017.
Norjan öljy- ja energiaministeri
Stoltenbergin II hallitus
21. syyskuuta 2007 – 20. kesäkuuta 2008
Edeltäjä Odd Roger Enoksen
Seuraaja Terje Riis-Johansen
Norjan kunta- ja alueministeri
Stoltenbergin II hallitus
17. lokakuuta 2005 – 21. syyskuuta 2007
Edeltäjä Erna Solberg
Seuraaja Magnhild Meltveit Kleppa
Norjan kulttuuriministeri
Bondevikin I hallitus
8. lokakuuta 1999 – 17. maaliskuuta 2000
Edeltäjä Anne Enger Lahnstein
Seuraaja Ellen Horn
Keskustapuolueen puheenjohtaja
2003–2008
Edeltäjä Odd Roger Enoksen
Seuraaja Liv Signe Navarsete
Suurkäräjäedustaja
Henkilötiedot
Koko nimi Åslaug Marie Haga
Syntynyt21. lokakuuta 1959 (ikä 65)
Nes, Norja
Ammatti diplomaatti, poliitikko
Tiedot
Puolue Keskustapuolue
Koulutus Oslon yliopisto

Haga opiskeli valtio-oppia Oslon yliopistossa ja aloitti harjoittelijana Norjan ulkoministeriössä vuonna 1985, jossa hän työskenteli lähes 15 vuotta eri asemissa, muun muassa YK-lähetystössä New Yorkissa sekä kehitysapuministeri Tom Vraalsenin sihteerinä. Politiikkaan hän lähti paikallisvaaleissa vuonna 1995, jolloin hänet valittiin Åsin kunnanvaltuustoon. Vuonna 1997 hänestä tuli keskustapuolueen valtiosihteeri ulkoministeriöön, jossa hän joutui vaikeaan asemaan tasapainoillessaan hallitusohjelmaan kirjatun mahdollisen EU-jäsenyyden ja oman puolueensa EU-jäsenyyden vastaisen kannan välillä. Huolimatta muun muassa puolueen nuorisojärjestön Hagaa vastaan kohdistuneesta kampanjasta hänet valittiin puolueen toiseksi varapuheenjohtajaksi vuonna 1999.[1]

Haga työskenteli joitakin kuukausia valtiosihteerinä pääministerin kansliassa ennen kuin hänet valittiin kulttuuriministeriksi yllättäen eronneen Anne Enger Lahnsteinin tilalle. Hän ehti toimia tehtävässä vain puolisen vuotta ennen hallituksen kaatumista, mutta nousi sen ansiosta tunnetuksi poliitikoksi. Vuonna 2001 hänet valittiin keskustapuolueen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi ja hän myös pääsi niukasti suurkäräjille. Ulkopoliittisen kokemuksensa avulla hän haastoi istuvaa hallitusta muun muassa Irakin sodasta ja WTO-neuvotteluista. Vuonna 2003 Haga nousi puolueensa puheenjohtajaksi.[1]

Puheenjohtajana Haga asettui ajamaan perinteistä keskustapuolueen politiikkaa: EU-vastaisuutta ja alueiden tukemista. Vuoden 2005 suurkäräjävaalien alla hän lähestyi työväenpuoluetta ja sosialistista vasemmistopuoluetta. Puolueet saivat yhdessä enemmistön ja muodostivat hallituksen, jossa hänestä tuli kunta- ja alueministeri. Syksyllä 2007 hän siirtyi öljy- ja energiaministeriksi.[1]

Haga joutui jättämään puheenjohtajuuden kesällä 2008 yksityiselämäänsä liittyvien paljastusten vuoksi – hän oli rakennuttanut mökilleen luvattoman laiturin ja vuokrannut kesäpaikkansa aittaa lainvastaisesti.[1]

Haga siirtyi politiikasta työnantajajärjestö Norsk Industrin palvelukseen ja on sen jälkeen työskennellyt johtotehtävissä eri yrityksissä ja järjestöissä.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f Rusaanes, Kristen: Åslaug Marie Haga Store norske leksikon. 26.6.2023. Viitattu 3.7.2023. (norjaksi)

Aiheesta muualla

muokkaa