Wikipedia

Ähtärin lukio

Ähtärissä sijaitseva toisen asteen oppilaitos

Ähtärin lukio on Ähtärin Tuomarniemellä toimiva toisen asteen oppilaitos. Se sai alkunsa vuonna 1961, kun Ähtärin yhteiskoulu sai luvan lukioluokkien perustamiselle. Nykyisessä muodossaan koulu aloitti vuonna 1973, kun se siirtyi kunnan omistukseen.

Ähtärin lukio
Ähtärin yhteiskoulu (1961–1969)
Ähtärin yhteislukio (1969–1973)
Ähtärin lukio (1973–)
Sijainti Ähtäri
Tyyppi Lukio
Perustettu 1961
Rehtori Markku Juhola[1]
Luokat 1–4 (lukio)
Oppilaita 110–112 (2018–2019)[2]
Verkkosivut

Koulussa on noin 110 opiskelijaa, joista ulkopaikkakuntalaisten osuus on merkittävä. Sieltä on valmistunut yhteensä yli 2800 ylioppilasta. Lukio on menestynyt hyvin varsinkin lähtötason huomioivissa lukiovertailuissa; vuonna 2016 se oli STT:n vertailun paras. Lukion rehtorina toimii Markku Juhola.

HistoriaMuokkaa

PerustaminenMuokkaa

Ähtärin yhteiskoulun oppilasmäärän kasvun seurauksena lukion tarve lisääntyi 1950-luvun ajan. Siksi yhteiskoulun johtokunta alkoi valmistella lukioluokkien saantia. Lupa lukioluokille myönnettiin 3. toukokuuta 1961, ja ensimmäiset oppilaat aloittivat syksyllä.[3]

KannatusyhdistysMuokkaa

Vuonna 1945 perustettu Ähtärin yhteiskoulun kannatusyhdistys oli jo ennen lukioluokkia hankalassa taloudellisessa tilanteessa. Kannattajajäsenet, kunta, seurakunta sekä yhdistykset ja liikemiehet tukivat sen toimintaa. Tämän lisäksi varoja hankittiin erilaisilla keräyksillä, kuten hirsitalkoilla. Lukioluokkien perustamisen yhteydessä yhdistys sai tukea valtiolta ja kunnalta yli 10 miljoonaa markkaa, mutta myös useat seurat järjestivät tukitilaisuuksia.[4]

1960-lukuMuokkaa

Vuonna 1961 lukioon valittiin ensimmäiset neljä opettajaa mukaan lukien rehtori Lauri Vesala.[5] Alkuvuosien aikana lukion toimintaa tarkasteltiin tiheään tahtiin: Vuoden 1961 raportin mukaan lukiotoiminta oli alkanut hyvin. Vuotta myöhemmin opettajakunnan toimintaa kutsuttiin ehyeksi ja vuonna 1963 opetuksen laatu arvioitiin kiitettäväksi. Vuoden 1966 yleistarkastuksessa lukiolle myönnettiin pysyvä toimilupa sekä oikeus antaa jatkuvasti päättötodistuksia 25.1.1967.[6]

Kannatusyhdistyksen talousvaikeuksien jatkuessa ehdotettiin lukion siirtämistä kunnan omistukseen, mikä toteutui vuonna 1969.[7] Koulu jatkoi yksityisenä, mutta nimi muuttui Ähtärin yhteislukioksi.[8] Lukion alkuvuosien lukukausimaksu oli 10 000 markkaa, mutta nuoremmat sisarukset selvisivät 5 000 markalla. Tämän lisäksi vähävaraiset saattoivat hakea maksusta vapauttamista.[9]

1970- ja 1980-luvutMuokkaa

Ähtärin kunta päätti siirtyä jo elokuussa 1973 peruskoulujärjestelmään, minkä seurauksena koulu ei enää jatkanut yksityisenä ja nimeksi vaihdettiin Ähtärin lukio.[10] 1970- ja 1980-luvut olivat myös hallinnon uudistamisen aikaa; vuonna 1971 johtokunnan asiantuntijajäseniksi valittiin edustajat Lehtimäeltä ja Soinista. Edustajista tuli syksystä 1974 lähtien täysivaltaisia. Vuonna 1985 johtokuntaan tuli lukiolain myötä muutoksia; yhdeksästä jäsenestä vähintään yksi oli opettaja, yksi kuului muuhun henkilökuntaan, kaksi oli opiskelijoita ja huoltajia tuli olla kolme. Tämän lisäksi keväästä 1970 alkaen lukiossa toimi kouluneuvosto.[11]

RakennuksetMuokkaa

Ensimmäinen koulurakennus valmistui Kampinmäelle vuonna 1950 ja sen laajennusosa vuonna 1959.[12] Lukioluokkien saannin seurauksena nämäkään tilat eivät riittäneet, vaan uusia alettiin suunnitella heti vuonna 1961. Rakentaminen alkoi vuotta myöhemmin ja lopputarkastus oli 30. heinäkuuta 1963. Uusi lukiosiipi sisälsi muun muassa liikuntasalit sekä kuvataiteen ja luonnonhistorian luokat. Lisäksi uusien WC-tilojen seurauksena ulkohuusseista voitiin luopua.[13]

Vuonna 1976 valmistui uusi rakennus, joka sisälsi esimerkiksi biologian ja musiikin luokat, kirjaston sekä kansliatilat. Lisätila mahdollisti myös kielistudion.[14]

Kampinmäen kaikki rakennukset peruskorjattiin vuonna 2002 niissä ilmenneiden kosteusvaurioiden ja ilmastoinnin puutteiden takia.[15] Samasta syystä rakennuksista jouduttiin kokonaan luopumaan lukuvuoden 2018–2019 jälkeen, minkä jälkeen lukio siirtyi väistötiloihin.[16] Lukuvuodesta 2019–2020 alkaen koulu on toiminut Tuomarniemellä.[17]

Koulutuskeskus Sedu on tehnyt suuntaa antavan päätöksen uuden kampuksen rakentamisesta elokuuksi 2023 Tuomarniemen metsäoppilaitoksen yhteyteen. Mikäli kampus rakennetaan, Ähtärin kaupunki vuokraa sieltä tilat lukiolle.[18]

RehtoritMuokkaa

№. Rehtori Toimikausi
1. Lauri Vesala[19] 1961–1986[19]
2. Pekka Rasku[19] 1986–2004[19][20]
3. Kyösti Nyyssölä[20] 2004–2007[20]
4. Jorma Yli-Kaatiala[20] 2007–?[20]
... ...
Markku Juhola

OpiskelijatMuokkaa

Opiskelijat lukuvuosittain
Lukuvuosi Opiskelijat Ero
Näytä kaikki
Piilota alku
1961–1962[21] 20*   20
1962–1963[21] 51*   31
1963–1964[21] 74*   23
1964–1965[21] 78*   4
1965–1966[21] 89*   11
1966–1967[21] 113*   24
1967–1968[21] 143*   30
1968–1969[8] 181   38
1969–1970[21] 157*   24
1970–1971[21] 160*   3
1971–1972[21] 157*   3
1972–1973[21] 160*   3
1973–1974[21] 155*   5
1974–1975[21] 176*   21
1975–1976[21] 175*   1
1976–1977[21] 179*   4
1977–1978[21] 153*   26
1978–1979[21] 139*   14
1979–1980[21] 158*   19
1980–1981[21] 166*   8
1981–1982[21] 185*   19
1982–1983[21] 163*   22
1983–1984[21] 164*   1
1984–1985[21] 164*   0
1985–1986[21] 157*   7
1986–1987[21] 162*   5
1987–1988[21] 154*   8
1988–1989[21] 152*   2
1989–1990[21] 136*   16
1990–1991[21] 142*   6
1991–1992[21] 144*   2
1992–1993[21] 164*   20
1993–1994[21] 149*   15
1994–1995[21] 170*   21
1995–1996[21] 171*   1
1996–1997[21] 198*   27
1997–1998[21] 187*   11
1998–1999[21] 199*   12
1999–2000[2] 198**   1
2000–2001[2] 213**   15
2001–2002[2] 183**   30
2002–2003[2] 186**   3
2003–2004[2] 171**   15
2004–2005[2] 168**   3
2005–2006[2] 165**   3
2006–2007[2] 192**   27
2007–2008[2] 189**   3
2008–2009[2] 171**   18
2009–2010[2] 141**   30
2010–2011[2] 120**   21
2011–2012[2] 108**   12
2012–2013[2] 120**   12
2013–2014[2] 111**   9
2014–2015[2] 108**   3
2015–2016[2] 108**   0
2016–2017[2] 108**   0
2017–2018[2] 117**   9
2018–2019[2] 111**   6
2019–2020 115***   4

Lukion opiskelijoiden määrä kasvoi perustamisvuodesta 1961 aina vuoteen 1969 asti, jolloin heitä oli 181. Tämän jälkeen kasvu tasoittui ja opiskelijamäärä pysyi vakaana 1970-luvun ajan.[22]

Koulun opiskelijamäärä on korkeimmillaan ollut yli 200. Esimerkiksi lukuvuoden 2000-2001 syksynä opiskelijoita oli yhteensä noin 213, mikä oli koulun suurin opiskelijamäärä 2000-luvulla.[2]

Vaikka suurin osa lukion opiskelijoista on tullut Ähtäristä, ulkopaikkakuntalaisten osuus on ollut merkittävä. Erityisesti soinilaisten, lehtimäkeläisten ja töysäläisten opiskelijoiden määrä on ollut huomattava. Esimerkiksi kevätlukukauden 1969 opiskelijoista vieraspaikkakuntalaisia oli yli 36 %, joista soinilaisia noin 18 %-yksikköä, lehtimäkeläisiä 10 %-yksikköä ja töysäläisiä 5 %-yksikköä.[8] Millään edellämainituista paikkakunnista ei ole omaa lukiota.[23]

Vuosien varrella merkittävä määrä opiskelijoista on saapunut myös muista Ähtärin naapurikunnista eli Keuruulta, Virroilta, Alavudelta, Multialta ja Saarijärveltä sekä entiseltä Pihlajavedeltä. Tämän lisäksi yksittäisiä opiskelijoita on tullut monilta muilta paikkakunnilta.[21]

OpiskelijakuntaMuokkaa

Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajat[24]
Kausi Puheenjohtaja
Näytä kaikki
Piilota alku
1961–1962 Esko Tuominen
Heikki Reponen
1962–1963 Heikki Reponen
Tapani Forström
1963–1964 Antti Puisto
Maija Rajala
1964–1965 Martti Tieaho
Anna Loppi
1965–1966 Martti Tieaho
Tapani Alkula
1966–1967 Risto Munnukka
Markku Räisänen
1967–1968 Harri Teerikangas
Kaija Rautiainen
1968–1969 Anita Puumala
1969–1970 Tuomo Talasmo
Hilkka Jantunen
1970–1971 Teuvo Tiilikainen
1971–1972 Teuvo Tiilikainen
Jari Mäenpää
1972–1973 Maija-Liisa Veteläsuo
1973–1974 Mirja Tyynelä
1974–1975 Juhani Uusi-Kilponen
1975–1976 ?
1976–1977 Marjo Väänänen
1977–1978 Jukka Helin
1978–1979 Pasi Poukka
1979–1980 Anssi Hintsa
1980–1981 Jari-Pekka Nikkola
… …
1985–1986 Jorma Kukkeenmäki
1986–1987 Marko Lehtinen
1987–1988 Sirpa Mäkelä
1988–1989 Outi Hyyppä
1989–1990 Janne Vesala
1990–1991 Miia Haveri
1991–1992 Suvi Järvinen
1992–1993 Suvi Järvinen
1993–1994 Suvi Järvinen
1994–1995 Anu Huikuri
Taina Jousmäki
1995–1996 Janne Makkula
1997 Pekka Yli-Mutka
1998 Jouni Vähäkyttä
1999 Anna Pukkila
2000 Satu Savola
2001 Suvi Uura
2002 Marika Viinikka
2003 Jaakko Vanhatupa
2004 Nuppu Ervasti
2005 Jarkko Salonen
2006 Pekka Rantala
2007 Satu Vanhamäki
2008 Tuomo Rinne
2009 Taru Suojaranta
2010 Mika Pohjola
2011 Krista Harju

Ähtärin lukion opiskelijakunta on saanut alkunsa yhteiskoulun keskiluokkien puolelta teinikunnasta, joka toimi jo ennen lukioluokkien perustamista. Lukion teinikunta irtautui siitä syyskuussa 1963 pidetyssä perustamiskokouksessa.[25] Syksyllä 1980 perustettiin Ähtärin lukion iloinen oppilaskunta (lyhenne Älli OK), minkä seurauksena teinikunta lakkautettiin seuraavana keväänä (vuonna 1981)[26].

Kerhot ja yhdistyksetMuokkaa

Ähtärin lukiossa on toiminut opiskelijakunnan lisäksi kaksi yhdistystä: raittiusseura Piri ja urheiluseura Kiri. Raittiusseura järjesti esimerkiksi käytös- ja piirustuskilpailuja, urheiluseura liikuntakerhoja ja kilpavalmennusta. Lisäksi seurat toteuttivat yhteistyössä illanviettoja.[27] Yhdistykset toimivat lukion perustamisesta lähtien kunnes Piri lakkautettiin vuonna 1969 ja Kiri vuonna 1972[28].

Yhdistysten järjestämien kerhojen lisäksi lukiolaiset pääsivät osallistumaan esimerkiksi kirjallisuus-, matematiikka-, kamera-, shakki- ja keskustelukerhoihin.[29]

Mesikit-kuoroMuokkaa

Ähtärin lukion teinikuoro lukiolaistytöille perustettiin vuonna 1968. Myöhemmin kuoro laajeni yläkoulun puolelle, minkä seurauksena uudeksi nimeksi tuli ensin Yläasteen ja lukion nuorisokuoro ja myöhemmin Mesikit. Kuoroon kuului vuodesta riippuen noin 20–30 lukiolaista, mutta enimmillään 80 oppilasta, kun yläkoululaisetkin lasketaan kokonaismäärään.[30]

Mesikit-kuoro on esiintynyt Ähtärin lisäksi muilla paikkakunnilla ja myös ulkomailla, minkä lisäksi se on osallistunut moniin kilpailuihin. Ähtärissä kuoro kuultiin esimerkiksi jouluaattona kirkossa, kevätkonserteissa sekä koululla järjestetyissä joulu- ja ylioppilasjuhlissa. Tämän lisäksi Mesikit esiintyi kotikunnassaan Mauno Koivistolle. Mesikit on voittanut useita koulukuorojen kilpailuja Vaasan läänissä, minkä seurauksena se on päässyt esiintymään muun muassa valtakunnallisilla Koulun suurjuhlilla ja muissa nuorten taidetapahtumissa. Vuonna 2000 Mesikkien lauluja esitettiin MTV3-kanavalla ohjelmassa Gaala 2000 suurkuoro. Suomen lisäksi kuoro on esiintynyt Unkarissa, Ruotsissa, Virossa ja Britanniassa. Merkittävin edustustehtävä oli vuonna 2000, jolloin kuoro edusti Suomea Llangollenin kansainvälisillä kuorofestivaaleilla. Kuoro on esiintynyt myös Lyckselessä Ruotsin kuningasparille.[31]

Mesikit-kuorolle on myönnetty monia palkintoja, kuten Merenkurkun neuvoston stipendi (1996), Kerhokeskus - koulutyön tuki ryn kulttuuripalkinto (1998), Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahaston stipendi (1998) ja Etelä-Pohjanmaan kehittämisrahaston apuraha (1999).[32]

Mesikit esiintyi viimeisen kerran vuonna 2009, mutta toiminta oli alkanut hiipumaan jo vuodesta 2001 lähtien.[33]

YlioppilaatMuokkaa

Ylioppilaiden määrät vuosittain
Vuosi Ylioppilaat
Kevät Syksy
Näytä kaikki vuodet
Piilota alku
1964 17[3]
1965 31[21]
1966 23[21]
1967 24[21]
1968 42[21]
1969 47[21]
1970 54[21]
1971 52[21]
1972 51[21]
1973 56[19]
1974 45[19]
1975 50[19]
1976 55[19]
1977 68[19]
1978 52[19]
1979 52[19]
1980 51[19]
1981 47[19]
1982 75[21]
1983 52[21]
1984 58[21]
1985 53[21]
1986 53[21]
1987 58[21]
1988 46[21]
1989 58[21]
1990 50[21]
1991 44[21]
1992 42[21]
1993 56[21]
1994 46[21]
1995 62[21]
1996 41[21]
1997 67[21]
1998 63[21]
1999 68[21]
2000 56[21]
2001 75[21]
2002 50[21]
2003 68[21]
2004 51[21]
2005 58[21]
2006 38[21]
2007 55[21]
2008 59[21]
2009 50[21]
2010 62[21]
2011 44[21]
2012 29[34] 4[34]
2013 33[34] 6[34]
2014 30[34] 2[34]
2015 43[34] 2[34]
2016 28[34] 1[34]
2017 29[34] 5[34]
2018 38[34] 3[34]
2019 37[34] 0[34]
2020 33[34]

Lukiosta on vuosien 1964–2020 aikana valmistunut keskimäärin lähes 50 ylioppilasta vuosittain. Valmistuneiden määrä oli alhaisimmillaan vuonna 1964, jolloin lakitettiin 17 ylioppilasta, ja korkeimmillaan vuosina 1982 ja 2001, jolloin lakin painoi päähänsä 75 ylioppilasta. Yhteensä lukiosta on valmistunut yli 2 800 oppilasta.[21][3][34]

Vuosien 1964–2011 ylioppilaista hieman alle 39 % on ollut poikia ja loput – noin 61 % – tyttöjä.[35]

Juhlat ja perinteetMuokkaa

JuhlatMuokkaa

Ähtärin lukiossa järjestetään juhla- ja kulttuuritapahtumia, jotka toimivat tapakasvatuksena. Järjestettäviä juhlia ovat muun muassa itsenäisyyspäivä-, joulu-, ylioppilas- ja puurojuhlat. Tämän lisäksi on juhlittu pääsiäistä, järjestetty potkiaisia ja penkinpainajaisia sekä osallistuttu opiskelijakunnan tilaisuuksiin, kuten vanhaintansseihin.[36]

Itsenäisyyspäiväjuhlat ovat itsenäisyyspäivää edeltävänä koulupäivänä. Ohjelmaan on kuulunut esimerkiksi lipunnosto, aamuhartaus sekä tanssi- ja musiikkiesitys. Myös kynttilöin ja valkoisin liinoin koristellussa ruokasalissa järjestetty juhlalounas on kuulunut ohjelmaan. 1990-luvulta alkaen syksyn ylioppilaat on lakitettu itsenäisyyspäiväjuhlan yhteydessä.[37]

Lukio on järjestänyt joulujuhlat yhteistyössä yläkoulun kanssa vuoteen 1992 asti, jonka jälkeen kummatkin järjestivät omat juhlansa. Tilaisuuksiin on kuulunut muun muassa musiikkinäytelmiä, jouluevankeliumin lukeminen, tonttuleikki ja yhteislaulu. Vuodesta 1995 alkaen joulujuhlaa on kutsuttu puurojuhlaksi. Samalla juhla siirrettiin päivää aikaisemmaksi ja sen kestoa pidennettiin keskiyön yli, jotta joululomaa edeltävä koulupäivä saataisiin virallisesti suoritetuksi. Lisäksi puurojuhlan ohjelma siirtyi opiskelijakunnan vastuulle ja ensimmäisen vuoden opiskelijoiden esityksiin lisättiin tiernapojat.[38]

Ylioppilasjuhlat ovat pysyneet rakenteeltaan samankaltaisina; ohjelmaan kuuluu esimerkiksi esityksiä, puheita sekä lauluja, kuten Gaudeamus, Maamme ja suvivirsi. Lisäksi juhlille on valittu vuosittainen teema 1970-luvun alusta alkaen. Paikkana vuoteen 1996 asti oli koulun juhlasali, minkä jälkeen juhlat siirrettiin Ähtäri-hallille.[39]

Potkiaiset ja penkinpainajaiset on järjestetty peräkkäisinä päivinä. Toisen vuoden opiskelijat suunnittelevat abiturienteille keskiviikkoillaksi potkiaisjuhlat. Tämän jälkeen abiturientit siirtyvät valmistelemaan torstaina pidettäviä penkinpainajaisia, jotka koostuvat aamunavauksesta, sitä seuraavasta tilaisuudesta, jossa opettajia muistetaan sekä penkinpainajaisajelusta, jota varten pukeudutaan vuosittain valittavan teeman mukaisesti. Tämän lisäksi on järjestetty esimerkiksi abiradio ja tehty abitauluja.[40]

Vanhaintanssit on esitetty yleisölle vuodesta 1987 lähtien, mutta jo ennen sitä, vuonna 1964, toisen vuoden opiskelijat juhlistivat tanssien abiturienttien poistumista. Vuoteen 1995 asti tanssit järjestettiin liikuntasalissa, minkä jälkeen ne siirtyivät Ähtäri-hallille. Tämän lisäksi tanssit on esitetty päiväkodeissa, alakouluissa ja ikäihmisten hoitolaitoksissa. Lukiolaisten lisäksi tansseihin on osallistunut Sedu Koulutien poikia.[41]

Muut perinteetMuokkaa

Juhlien lisäksi lukion perinteisiin kuuluvat esimerkiksi teemaviikot, Itu-lehden tekeminen, kulttuurimatkat, videomatinea, Ällistock ja urheilutapahtumia, kuten Sport Weekend, Himoksen lasketteluretki sekä Ouluveden ja Hauskanmaan lenkit.[42]

Lukio järjesti vuosina 1996–2007 teemaviikot yhteistyössä ammattikoulun ja Tuomarniemen metsäoppilaitoksen kanssa, minkä jälkeen ne korvattiin yhteistoimintakursseilla. Teemaviikoilla opiskelijat saivat valita yhden kurssin noin 20 järjestetyn joukosta. Tarjontaan kuuluivat muun muassa liikennekasvatus-, kuvataide-, elokuva-, radio-, kieli-, lastenkaitsija-, palloilu- ja kalastuskurssit.[43]

Sekä lukiossa että yhteiskoulussa on järjestetty Ouluveden lenkki, jonka pituus on lähteestä riippuen 14,6–14,7 km. Lukiossa lenkki on juostu ainakin vuodesta 1981 alkaen, mutta mahdollisesti jo 1970-luvulla. Lukion ennätys on Tero Heikkilän 51.08. Ouluveden lenkin rinnalla on ollut vuodesta 1999 lähtien Hauskanmaan lenkki, jonka pituus on 6,8 km ja jonka ennätys 27.46 on Laura Huhtiniemen hallussa.[44][45]

Menestyminen lukiovertailuissaMuokkaa

Lukiovertailu-sijoituksia
Vuosi Vertailu Ylioppilaita
STT MTV HS Yle
2012 33.[46] 148.[47] 195.[48] 29[48]
2013 10.[49] 80.[50] 61.[51] 33[51]
2014 27.[52] 128.[53] 132.[54] 30[53]
2015 10.[55] 162.[56] 188.[57] 43[56]
2016 1.[58] 122.[59] 63.[60] 27[61]
2017 14.[62] 65.[63] 29[34]
2018 221.[64] 218.[65] 38[34]
2019 21.[66] 87.[67] 37[34]
2020 49.[68] 33[34]

Ähtärin lukio on pärjännyt vertailuissa jo 1970-luvulta lähtien, sillä vuoden 1980 yleistarkastuksessa todettiin lukion ylioppilaskirjoitustulosten tason olleen keskiarvoa parempi sekä valtakunnallisesti että Vaasan läänin suomenkielisten lukioiden joukossa.[69]

Tämän lisäksi lukio on sijoittunut lähes jokaisessa 2000-luvulla tehdyssä lukiovertailussa, joissa huomioidaan vain ylioppilastutkintotulokset, reilusti paremmin kuin Suomen lukiot keskimäärin. Tämä siitä huolimatta, että lukiossa ei ole keskiarvorajaa.[70] Tätäkin paremmille sijoituksille koulu on päässyt STT:n vertailuissa, joissa huomioidaan tutkintotulosten lisäksi oppilaiden sisääntulokeskiarvot[71]; vuonna 2016 Ähtärin lukio oli vertailun paras sekä vuosina 2013 ja 2015 10. paras[58][55][49].

LähteetMuokkaa

KirjalähteetMuokkaa

  • Viertola, Juhani: ”3.11.2. Ähtärin Yhteiskoulu muutoksen tuulissa”, Ähtärin historia 1918–1980. Ähtärin kaupunki, 1989. ISBN 952-90033-0-7.
  • Kampinmäeltä kajahtaa – Ähtärin lukio 1961–2011. Ähtärin kaupunki, 2011. ISBN 978-952-99465-4-9.

Muut lähteet ja viitteetMuokkaa

  1. ↑ Yhteystiedot Ähtärin lukio. Viitattu 27.5.2020.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v Opetushallinnon tilastopalvelu – Lukiokoulutus – opiskelijat – koulutuksen järjestäjä (.xlsb) (Tiedot löytyvät valittaessa oppilaitokseksi Ähtärin lukio ja vuosiksi kaikki tilastovuodet) vipunen.fi. 20.9.2018. Opetus- ja kulttuuriministeriö – Opetushallitus​. Viitattu 29.06.2020.
  3. ↑ a b c Viertola 1989, s. 374
  4. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 11–12
  5. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 10
  6. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 11, 15–16
  7. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 14–15
  8. ↑ a b c Viertola 1989, s. 376
  9. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 14
  10. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 15
  11. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 13
  12. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 10
  13. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 18-19
  14. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 20
  15. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 20
  16. ↑ Siirilä, Jouko: Sisäilmatutkimus pakottaa luopumaan kokonaan Ähtärin nykyisistä lukiotiloista jpnews.fi. 16.5.2020. J-P news. Viitattu 29.6.2020.
  17. ↑ Siirilä, Jouko: Tasan 40 opiskelijaa sai valkolakin Ähtärissä – sisäilmaongelmat ja opiskelu väistötiloissa varjostivat ylioppilaiden lukuvuotta jpnews.fi. 2.6.2019. J-P news. Viitattu 29.6.2020.
  18. ↑ Toisen asteen kampus Tuomarniemelle. Ähtärinjärven Uutisnuotta, 25.6.2020, nro 26, s. 3. Artikkelin verkkoversio Viitattu 29.6.2020.
  19. ↑ a b c d e f g h i j k l m Viertola 1989, s. 378
  20. ↑ a b c d e Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 171
  21. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo bp bq br bs bt bu bv bw bx by Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 175–281
  22. ↑ Viertola 1989, s. 375–377
  23. ↑ Lukiot kartalla google.com. Google Maps. Viitattu 29.06.2020.
  24. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 168–171
  25. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 21
  26. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 26–27
  27. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 26–27
  28. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 170
  29. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 26
  30. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 43
  31. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 43–45
  32. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 45
  33. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 43, 48
  34. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v Oppilaitoskohtaisia tunnuslukuja (.csv) (tieto ladattavista taulukoista) ylioppilastutkinto.fi. Ylioppilastutkintolautakunta. Viitattu 27.5.2020.
  35. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 164
  36. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 29–42
  37. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 29–30
  38. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 31–32
  39. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 33
  40. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 34–38
  41. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 39–42, 140
  42. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 42, 48–53, 100–102
  43. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 48–50
  44. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 102, 147
  45. ↑ 9F (Ähtärin yhteiskoulu), Juhani Huhtamäki: Laske Ihte, s. 13. Ähtärin kaupunki, 2005. ISBN 952-91-9125-1.
  46. ↑ Lu­kio­ver­tai­lu laittoi op­pi­lai­tok­set jär­jes­tyk­seen - katso lista kaleva.fi. 08.12.2012. Kaleva. Viitattu 12.6.2020.
  47. ↑ MTV3:n lukiovertailu 2012: Ressun lukio on kevään paras 01.06.2012. MTV Uutiset. Viitattu 12.6.2020.
  48. ↑ a b Sipilä, Annamari – Saarikoski, Saska: Lukioiden menestys kevään 2012 ylioppilaskirjoituksissa – Ylioppilaskirjoitukset hs.fi. 1.6.2012. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 25.6.2016. Viitattu 5.7.2020.
  49. ↑ a b "Oikea" lukiovertailu paljastaa: Suomen paras lukio onkin täällä iltalehti.fi. 1.6.2013. Iltalehti. Arkistoitu 18.6.2017. Viitattu 5.7.2020.
  50. ↑ Lukiovertailu 2013: Ressu on taas paras 24.05.2013. MTV Uutiset. Viitattu 12.6.2020.
  51. ↑ a b Hanhinen, Hanna – Tebest, Teemo: Lukiovertailun kärjessä tutut nimet - katso miten oma lukiosi pärjäsi yle.fi. 24.5.2013. Yleisradio. Viitattu 12.6.2020.
  52. ↑ Kii­min­ki ja Enon­te­kiö par­hai­den lu­kioi­den jou­kos­sa, katso lu­kio­ver­tai­lu (pdf) (Vertailutulos löytyy pdf-tiedostosta, johon artikkelista on linkki) kaleva.fi. 24.05.2014. Kaleva. Viitattu 12.6.2020.
  53. ↑ a b Lukiovertailu - Etelä-Tapiolan lukio Espoosta kärjessä 24.5.2014. MTV Uutiset. Viitattu 12.6.2020.
  54. ↑ Valtavaara, Marjo – Autio, Mark: HS:n lukiovertailussa kaikki maan koulut: Etelä-Tapiolan lukio ykkönen hs.fi. 24.5.2014. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 15.2.2019. Viitattu 5.7.2020.
  55. ↑ a b Tekoniemi, Sarianne: Lukiovertailu: Ähtärin ja Petolahden lukiot nousevat kärkikymmenikköön Ilkka. 23.11.2015. Seinäjoki: I-Mediat Oy. Viitattu 18.6.2016.
  56. ↑ a b Hannula, Päivi; Takala, Hanna: Lukiovertailu 2015: Etelä-Tapiola on taas Suomen lukioiden ykkönen 25.5.2015. MTV Uutiset. Viitattu 18.6.2016.
  57. ↑ Mäkinen, Esa; Saavalainen, Heli; Liiten, Marjukka: Kaikki Suomen lukiot paremmuus­järjestyksessä: Etelä-Tapiola kiilasi Ressun ohi Helsingin Sanomat. 25.5.2015. Helsinki: Sanoma Media Finland. Viitattu 18.6.2016.
  58. ↑ a b Tässä Suomen lukiot paremmuusjärjestyksessä Keskisuomalainen. 30.5.2016. Jyväskylä: Sanomalehti Keskisuomalainen Oy. Viitattu 18.6.2016.
  59. ↑ Lukiovertailu 2016: Etelä-Tapiolan lukio taas kärjessä 30.5.2016. MTV Uutiset. Viitattu 18.6.2016.
  60. ↑ Lehtinen, Toni; Koistinen Olavi: Etelä-Tapiolan lukio palasi lukiovertailun kärkeen – HS:n hakukone näyttää Suomen kaikkien lukioiden paremmuusjärjestyksen Helsingin Sanomat. 30.5.2016. Helsinki: Sanoma Media Finland. Viitattu 18.6.2016.
  61. ↑ Helpinen, Varpu; Martti, Eemeli: Katso koko Suomen yo-tulokset – näin lukiot pärjäsivät Yle Uutiset. 30.5.2016. Viitattu 18.6.2016.
  62. ↑ STT:n vertailu paljastaa: Tässä ovat Suomen parhaat lukiot maaseuduntulevaisuus.fi. 22.5.2017. Maaseudun tulevaisuus. Viitattu 29.6.2020.
  63. ↑ Nironen, Saija – Martti, Eemeli – Sandell, Ellinoora: Listasimme koko Suomen yo-tulokset – Katso, miten oma lukiosi pärjäsi yle.fi. 19.5.2017. Yleisradio. Viitattu 12.6.2020.
  64. ↑ Yo-kirjoitusten tulokset julki: Ressun lukio nousi parhaaksi – katso miten lukiosi pärjäsi 25.5.2018. MTV Uutiset. Viitattu 19.7.2020.
  65. ↑ Airikka, Mikko – Martti, Eemeli – Tiessalo, Paula: Listasimme koko Suomen yo-tulokset – katso, miten oma lukiosi pärjäsi yle.fi. 25.5.2018. Yleisradio. Viitattu 12.6.2020.
  66. ↑ ÄHTÄRIN LUKIO – tuoreita keinoja käyttöön opiskelijarekrytoinnissa jpnews.fi. 31.1.2020. J-P news. Viitattu 29.6.2020.
  67. ↑ Natri, Santtu & al.: Lukiot järjestykseen! Katso, miten yo-kirjoitukset sujuivat eri puolilla Suomea yle.fi. 21.5.2019. Yleisradio. Viitattu 12.6.2020.
  68. ↑ Ala-Risku, Päivi – Lehtinen Toni: Piskuinen Paltamon lukio loikkasi yli 250 sijaa lähelle eliittilukioita – Katso, miten lukiot menestyivät ylioppilaskirjoituksissa hs.fi. 18.5.2020. Helsingin Sanomat. Viitattu 12.6.2020.
  69. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 16
  70. ↑ Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 105
  71. ↑ Paikkala, Maija: Näin tehdään STT:n lukiovertailu stt.fi. 5.12.2017. Suomen Tietotoimisto. Viitattu 11.6.2020.
Ähtäri

historia • julkiset taideteokset ja muistomerkit • vaakuna

Kylät

Alastaipale • Inha • Inhan tehtaat • Itä-Ähtäri • Myllymäki • Mäkikylä • Niemisvesi • Peränne • Rämälä • Vehunkylä • Vääräkoski • Ähtärin keskustaajama • Ähtärinranta

Rakennukset

kirkko • Liikuntahalli • Mesikämmen-kylpylä • Mustikkavuoren liikuntakeskus • Ähtäri-halli • Ähtärin jäähalli • Ähtärin varikko

Koulutus

Koulutuskeskus Sedu • Myllymäen koulu • Ollikulma • Otsonkoulu • Sinikello • Tassula • Tuomarniemen metsäoppilaitos • Vilikkilä • Ähtärin lukio • Ähtärin yhteiskoulu

Luonto

Hankavesi-Välivesi • Jauhojärvi • järvet • Kivijärvi • Liesjärvi • Niemisvesi • Ouluvesi • Peränne • Vääräkoski • Ähtärinjärvi

Muuta

kirjasto • Pirkanpohjan taidekeskus • Ähtärin eläinpuisto • Ähtärin kotiseutumuseo • Ähtärin seurakunta • Ähtärinjärven Uutisnuotta

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ähtärin_lukio&oldid=19047267”