Äänisen laivasto
Äänisen laivasto oli Suomen merivoimien Ääniselle lokakuussa 1941 perustama laivasto-osasto jatkosodassa.
Perustaminen muokkaa
Osaston komentajaksi määrättiin kapteeniluutnantti Oiva Haikala ja henkilöstön rungoksi siirrettiin 30 miestä Turusta. Kalustoksi saatiin Suomenlahdelta ja Laatokalta kerätyt 50 moottorivenettä, joista muodostettiin kapteeniluutnantti Aarne Karstenin moottoriveneosasto. Lisäksi komentaja Akseli Raninen perusti ja johti Äänisen sotasaalisosastoa. Uusiselkään muodostettiin laivastoasema, jonka majoitustiloina oli suksitehdas.[1]
Toiminta muokkaa
Sotasaalisosaston ensimmäisenä tehtävänä oli kerätä toiminta-alueelle jääneet venäläiset alukset. Niitä löytyi muun muassa Tulvojan edustalta 41. Limosaareen kuljetettiin 13. marraskuuta joukkoja aputykkivene Väinöllä, joka suoritti harjoitusammuntoja matkalla. Ammunnoissa aluksen peräkannella ollut 47 millimetrin tykki meni kolmannella laukauksella yli laidan kiinnityksen petettyä. Laivasto alistettiin 27. lokakuuta Äänisen rannikkoprikaatille. Ylipäällikön vahvistaman toimintaohjeiden mukaan laivaston tehtävinä olivat vartiopalvelu ja kuljetukset.[1]
Helmikuussa 1942 laivaston komentajaksi tuli komentaja Erik Göransson. Henkilöstöstä muodostettiin 190 miehen meripataljoona, joka koostui laiva- ja satamakomppaniasta sekä venejoukkueesta. Kesällä laivakomppanian vartio-, raivaaja- ja kuljetuslaivueet huolehti Kaseksojaan ja Limosaaren kautta Suurlahteen ja edelleen Tipinitsaan vievistä laivalinjoista.[1]
Keväällä 1943 laivaston komentajaksi tuli komentaja Hugo Söderholm. Vahvuus oli kasvanut 610 mieheen ja kuuteen lottaan. Syyskuussa laivasto nimettiin uudelleen meripataljoona 4:ksi, jonka muodostivat 4. merivartio-, 4. meripioneeri- sekä 4. ja 14. merikuljetuskomppaniat. Merivartiokomppanian aluksina olivat tykkiveneet Karhumäki, Kontupohja ja Ilmari sekä VTV-1.[1]
Lähteet muokkaa
- Lappalainen, Niilo: Äänisen rannoilla. Helsinki: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15469-5.