Wikipedia

Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö

YK:n alainen erityisjärjestö

Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (engl. International Civil Aviation Organization (ICAO); ransk. Organisation de l'aviation civile internationale (OACI)) on Yhdistyneiden kansakuntien alainen erityisjärjestö.

Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö
  • International Civil Aviation Organization
  • Organisation de l’aviation civile internationale
Perustettu 1947[1]
Tyyppi YK:n erityisjärjestö
Toimiala siviili-ilmailu
Päämaja Kanada Montréal, Kanada
Jäsenet 193 jäsenmaata[2]
Pääsihteeri Juan Carlos Salazar Gómez[3]
Kattojärjestö Yhdistyneet kansakunnat
Aiheesta muualla
Sivusto
ICAO:n pääkonttori sijaitsee Kanadan Montrealissa.

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön tehtävät on määritelty kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksessa, niin sanotussa Chicagon sopimuksessa, jonka 52 valtiota allekirjoitti 7. joulukuuta 1944. Yleissopimuksen mukaan Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön päämääränä ja tarkoituksena on kehittää kansainvälisen ilmailun periaatteita ja tekniikkaa sekä edistää kansainvälisen ilmaliikenteen suunnittelua ja kehittämistä. Järjestön tehtävänä on muun muassa edistää lentoturvallisuutta kansainvälisessä ilmailussa.

Jäsenet muokkaa

Järjestön jäseniä ovat 193 valtiota.[4]

Järjestöllä on 36 jäsenestä koostuva ylintä päätösvaltaa käyttävä neuvosto. Venäjä jäi äänestyksessä ulos neuvostosta lokakuussa 2022 pidetyssä kokouksessa.[5]

Päätoimipiste ja maanosakohtaiset toimistot muokkaa

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön maailmanlaajuinen pääkonttori toimii Kanadan Montrealissa. Maanosakohtaiset toimistot sijaitsevat seuraavilla paikkakunnilla:[6]

  1. Eurooppa ja Pohjois-Atlantti: Neuilly-sur-Seine, Ranska
  2. Aasia ja Tyynimeri: Bangkok, Thaimaa
    1. sivutoimipiste: Peking, Kiina
  3. Lähi-itä: Kairo,Egypti
  4. Itä- ja Eteläinen Afrikka: Nairobi, Kenia
  5. Keski- ja Länsi-Afrikka: Dakar, Senegal
  6. Etelä-Amerikka: Lima, Peru
  7. Pohjois- ja Keski-Amerikka ja Karibia: México, Meksiko

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön lentokenttätunnukset muokkaa

Järjestön nelikirjaimisissa lentokenttätunnuksissa ensimmäinen kirjain kertoo maantieteellisen alueen ja toinen kirjain maan. Esimerkkejä:

Koodi Valtio
A - Länsi-Etelä-Tyynenmeri
AG Salomonsaaret
AN Nauru
AY Papua-Uusi-Guinea
B – Grönlanti, Islanti ja Kosovo (Eurooppalainen vaihtoehto)
BG Grönlanti
BI Islanti
BK Kosovo
C - Kanada
C Kanada
D – Länsi-Afrikan ja Maghrebin itäosat
DA Algeria
DB Benin
DF Burkina Faso
DG Ghana
DI Norsunluurannikko
DN Nigeria
DR Niger
DT Tunisia
DX Togo
E – Pohjois-Eurooppa
EB Belgia
ED Saksa (siviilil)
EE Viro
EF Suomi
EG Yhdistynyt kuningaskunta (mukaan lukien kruununsiirtomaat)
EH Alankomaat
EI Irlanti
EK Tanska ja Färsaaret
EL Luxemburg
EN Norja
EP Puola
ES Ruotsi
ET Saksa (sotilaallinen)
EV Latvia
EY Liettua
F – Suurin osa Keski-Afrikasta, Etelä-Afrikasta ja Intian valtamerestä
FA Etelä-Afrikka
FB Botswana
FC Kongon tasavalta
FD Swazimaa
FE Keski-Afrikan tasavalta
FG Päiväntasaajan Guinea
FH Saint Helena, Ascension ja Tristan da Cunha
FI Mauritius
FJ Brittiläinen Intian valtameren alue
FK Kamerun
FL Sambia
FM Komorit, Mayotte ja Réunion), ja Madagaskar
FN Angola
FO Gabon
FP São Tomé ja Príncipe
FQ Mosambik
FS Seychellit
FT Tšad
FV Zimbabwe
FW Malawi
FX Lesotho
FY Namibia
FZ Kongon demokraattinen tasavalta
G – Länsi-Afrikan ja Maghrebin länsiosat
GA Mali
GB Gambia
GC Kanariansaaret
GE Ceuta ja Melilla
GF Sierra Leone
GG Guinea-Bissau
GL Liberia
GM Marokko
GO Senegal
GQ Mauritania
GS Länsi-Sahara
GU Guinea
GV Kap Verde
H – Itä-Afrikka ja Koillis-Afrikka
HA Etiopia
HB Burundi
HC Somalia
HD Djibouti
HE Egypti
HH Eritrea
HJ Etelä-Sudan
HK Kenia
HL Libya
HR Ruanda
HS Sudan
HT Tansania
HU Uganda
K – Manner-Yhdysvallat
K Manner-Yhdysvallat
L – Eteläinen-Eurooppa, Israel, Palestiina ja Turkki
LA Albania
LB Bulgaria
LC Kypros
LD Kroatia
LE Espanjan (mukaan lukien Baleaarit)
LF Manner-Ranska (Saint-Pierre ja Miquelon)
LG Kreikka
LH Unkari
LI Italia (ja San Marino)
LJ Slovenia
LK Tšekki
LL Israel
LM Malta
LN Monaco
LO Itävalta
LP Portugali (mukaan lukien Azorit ja Madeira)
LQ Bosnia ja Hertsegovina
LR Romania
LS Sveitsi
LT Turkki
LU Moldova
LV Palestiina
LW Pohjois-Makedonia
LX Gibraltar
LY Serbia ja Montenegro
LZ Slovakia
M – Keski-Amerikka, Meksiko ja Karibian pohjois- ja länsiosat
MB Turks- ja Caicossaaret
MD Dominikaaninen tasavalta
MG Guatemala
MH Honduras
MK Jamaika
MM Meksiko
MN Nicaragua
MP Panama
MR Costa Rica
MS El Salvador
MT Haiti
MU Kuuba
MW Caymansaaret
MY Bahama
MZ Belize
N – Suurin osa eteläisestä Tyynestämerestä ja Uudesta-Seelannista
NC Cookinsaaret
NF Fidži, Tonga
NG Kiribati (Gilbertsaaret), Tuvalu
NI Niue
NL Wallis ja Futuna
NS Samoa, Amerikan Samoa
NT Ranskan Polynesia
NV Vanuatu
NW Uusi-Kaledonia
NZ Uusi-Seelanti, osa Antarktista
O – Pakistan, Afganistan ja moni Länsi-Aasian maista
OA Afganistan
OB Bahrain
OE Saudi-Arabia
OI Iran
OJ Jordania ja Länsiranta
OK Kuwait
OL Libanon
OM Yhdistyneet arabiemiirikunnat
OO Oman
OP Pakistan
OR Irak
OS Syyria
OT Qatar
OY Jemen
P – suurin osa pohjoisesta Tyynestämerestä, ja Kiribati
PA Alaska (myös PF, PO ja PP)
PB Bakerinsaari
PC Kiribati ( Phoenixsaaret)
PF Alaska (myös PA, PO ja PP)
PG Guam, Pohjois-Mariaanit
PH Hawaii
PJ Johnstonin atolli
PK Marshallinsaaret
PL Kiribati (Linesaaret)
PM Midwaysaaret
PO Alaska (myös PA, PF and PP)
PP Alaska (myös PA, PF and PO)
PT Mikronesian liittovaltio, Palau
PW Wake
R – Pohjois-Tyynenmeren länsiosa (Taiwan/Etelä-Korea/Filippiinit ja Japani)
RC Taiwan
RJ Japani (pääsaaret)
RK Etelä-Korea
RO Japani (Okinawa)
RP Filippiinit
S – Etelä-Amerikka
SA Argentiina (mukaan lukien Antarktista)
SB Brasilia (myös SD, SI, SJ, SN, SS ja SW)
SC Chile (Pääsiäissaari osia Antarktista) (myös SH)
SD Brasilia (myös SB, SI, SJ, SN, SS ja SW)
SE Ecuador
SF Falklandinsaaret
SG Paraguay
SH Chile (myös SC)
SI Brasilia (myös SB, SD, SJ, SN, SS ja SW)
SJ Brasilia (myös SB, SD, SI, SN, SS ja SW)
SK Kolumbia
SL Bolivia
SM Suriname
SN Brasilia (myös SB, SD, SI, SJ, SS ja SW)
SO Ranskan Guiana
SP Peru
SS Brasilia (myös SB, SD, SI, SJ, SN ja SW)
SU Uruguay
SV Venezuela
SW Brasilia (myös SB, SD, SI, SJ, SN ja SS)
SY Guyana
T – Karibian itä- ja eteläosat
TA Antigua ja Barbuda
TB Barbados
TD Dominica
TF Guadeloupe, Martinique, Saint-Barthélemy, Saint-Martin)
TG Grenada
TI Yhdysvaltain Neitsytsaaret
TJ Puerto Rico
TK Saint Kitts ja Nevis
TL Saint Lucia
TN Alankomaiden Karibia, Aruba, Curaçao, Sint Maarten
TQ Anguilla
TR Montserrat
TT Trinidad ja Tobago
TU Brittiläiset Neitsytsaaret
TV Saint Vincent ja Grenadiinit
TX Bermuda
U – Suurin osa entisistä Neuvostoliiton maista
U Venäjä
UA Kazakstan
UB Azerbaidžan
UC Kirgisia
UD Armenia
UG Georgia
UK Ukraina
UM Valko-Venäjä ja Venäjä (Kaliningrad)
UT Tadžikistan, Turkmenistan, Uzbekistan
V – Monet Etelä-Aasian maat,,
Manner- Kaakkois-Aasia, Hongkong ja Macao"
VA Läntinen-Intia
VC Sri Lanka
VD Kambodža
VE Intia (Itäinen Intia)
VG Bangladesh
VH Hongkong
VI Intia (Pohjois-Intia)
VL Laos
VM Macao
VN Nepal
VO Intia (Etelä-Intia)
VQ Bhutan
VR Malediivit
VT Thaimaa
VV Vietnam
VY Myanmar
W – Suurin osa merenkulusta Kaakkois-Aasiassa
WA Indonesia (myös WI, WQ ja WR)
WB Brunei, Malesia (Itä-Malesia)
WI Indonesia (myös WA, WQ ja WR)
WM Malesia (Malakan niemimaa)
WP Itä-Timor
WQ Indonesia (myös WA, WI ja WR)
WR Indonesia (myös WA, WI ja WQ)
WS Singapore
Y – Australia
Y Australia (mukaan lukien Norfolkinsaaret, Joulusaari, Kookossaaret ja Australian Antarktiksen alue)
Z – Kiina, Pohjois-Korea ja Mongolia
Z Manner-Kiina (paitsi ZK ja ZM)
ZK Pohjois-Korea
ZM Mongolia

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön lentoyhtiötunnukset muokkaa

Pääartikkeli: Lentoyhtiökoodit

Pääsihteerit muokkaa

pääsihteeri virkakausi maa
Albert Roper 1947–1951   Ranska
Carl Ljungberg 1952–1959   Ruotsi
Ronald MacAllister Macdonnell 1959–1964   Kanada
Bernardus Tielman Twigt 1964–1970   Alankomaat
Assad Kotaite 1970–1976   Libanon
Yves Lambert 1976–1988   Ranska
Shivinder Singh Sidhu 1988–1991   Intia
Philippe Rochat 1991–1997   Sveitsi
Renato Claudio Costa Pereira 1997–2003   Brasilia
Taïeb Chérif 2003–2009   Algeria
Raymond Benjamin 2009–2015   Ranska
Fang Liu 2015–   Kiina

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ The History of ICAO and the Chicago Convention ICAO. Arkistoitu 29.7.2017. Viitattu 25.3.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Member States 13.4.2019. ICAO. Arkistoitu 21.3.2021. Viitattu 28.8.2019.
  3. ↑ puheenjohtaja 1.8.2021. ICAO. Viitattu 12.8.2022.
  4. ↑ Member States (PDF) icao.int. Arkistoitu 21.3.2021. Viitattu 12.10.2022. (englanniksi)
  5. ↑ Venäjä äänestettiin ulos kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n neuvostosta lentoposti.fi. 4.10.2022. Viitattu 12.10.2022.
  6. ↑ Contact Us ICAO, icao.int. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Lentomatkustaminen
Lentoyhtiöt
Allianssit
Historia
Kauppayhdistykset
Miehistö
Lentäminen
Lentoasemat
Tulli/Maahanmuutto
Matkatavarat
Turvallisuus
Lentoliput
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kansainvälinen_siviili-ilmailujärjestö&oldid=22133383”