Ympäristönäytteenotto
Ympäristönäytteenotto ratkaiseva vaihe ympäristötutkimuksissa, eikä siinä tehtyjä virheitä voi enää korjata myöhemmissä työvaiheissa. Näytteenoton suurin haaste on edustavien näytteiden ottaminen. Siksi näytteenotto on suunniteltava huolellisesti. Näytteenotossa avainasemassa on näytteenottohenkilöstön pätevyys ja osaaminen varsinkin poikkeavissa tilanteissa. Lisäksi näytteenottoon liittyvät epävarmuustekijät ja virhelähteet on hyvä tunnistaa ja poistaa ne aina mahdollisuuksien mukaan.
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ce/Ymp%C3%A4rist%C3%B6n%C3%A4ytteenoton_ep%C3%A4varmuus_on_osa_tutkimuksen_kokonaisep%C3%A4varmuutta..jpg/250px-Ymp%C3%A4rist%C3%B6n%C3%A4ytteenoton_ep%C3%A4varmuus_on_osa_tutkimuksen_kokonaisep%C3%A4varmuutta..jpg)
Ympäristönäytteenoton laadunvarmistus
muokkaaNäytteenotto on oleellinen osa vesistöjen, pohjaveden, jäteveden, maaperän, kiinteiden jätteiden, sekä ilmanpäästöjen tutkimusketjua ja siksi näytteenoton hyvä laatu tulee aina voida osoittaa riittävällä laadunvarmistuksella ja - tarkkailulla. Hyviä keinoja osoittaa ympäristönäytteenoton laadukkuutta ovat näytteenottomenetelmien akkreditointi ja näytteenottajien henkilösertifiointi.
Lähteet
muokkaa- FINASin opas ympäristönäytteenoton akkreditointivaatimusten soveltamiseksi (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
muokkaa- FINAS akkreditointipalvelu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointijärjestelmä