Yi Sang
Yi Sang (kor. 이상), alkuperäiseltä nimeltään Kim Haekyŏng (kor. 김해경; 1910 Soul – 1937 Tokio) oli korealainen runoilija ja novellikirjailija.[1][2][3] Hän eli koko elämänsä Korean niemimaan ollessa Japanin miehittämänä. Yi Sang kirjoitti runoja sekä korean että japanin kielillä.[2]
Yi Sang sai alun perin arkkitehdin koulutuksen.[3] Hän loi lyhyen kirjallisen uran, mutta jätti jälkeensä tuotannon, jolla on ollut huomattava vaikutus moderniin korealaiseen kirjallisuuteen. Yi Sang sairasti tuberkuloosia ja kanavoi kirjoituksissaan sairautensa 1900-luvun alun maailman epävakauden metaforaksi. Hän oli tuberkuloosin johdosta usein eristyksissä vuodepotilaana.[1] Yi Sang matkusti syksyllä 1936 Tokioon[3], jossa hän kuitenkin joutui pidätetyksi. Keisarillisella poliisilla oli tuolloin valtuudet kenen tahansa epäilyttäväksi nähdyn korealaisen pidättämiseen ilman todisteita. Yi Sangin sairaus, johon ei siihen aikaan ollut parantavaa hoitoa, paheni vankeuden aikana, ja runoilija kuoli sairauteensa tokiolaisessa sairaalassa[3] pian vapautumisensa jälkeen.[1]
Yi Sangin tuotantoon kuuluu hyvin idiosynkraattisia ja kokeellisia kirjoituksia runouden alalla. Runouden lisäksi hän kirjoitti novelleja ja anekdootinomaisia esseitä. Yksi parhaiten tunnetuista moderneista korealaisista tarinoista on Yi Sangin laatima Nalgae (1936). Yi Sangin teoksiin vaikuttivat sekä länsimaiset että japanilaiset modernismin suuntaukset. Sittemmin on tutkittu myös perinteisen korealaisen kirjallisuuden vaikutusta hänen tuotantoonsa. 1970-luvusta lähtien Yi Sangin arvostus kriitikkojen keskuudessa on kasvanut.[3]